Blogi
Espoon valtuusto näytti vihreää valoa koulunkäynninavustajien nimikeasiassa
Monessa kunnassa on käytössä koulunkäynninohjaaja-nimike. Espoo ei kuulu näihin kuntiin. Espoossa kyseisistä...
Lue lisää »Sote- uudistus – pirunmoinen ongelma
Suomen sote- uudistus on vaikea, toteaa Merja Tavi-Räisänen yliopistotutkintoon liittyvässä tutkielmassaan (2016)....
Lue lisää »Muualla verkossa
Jaa eteenpäin
Kalenteri
Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
1 | 2 | 3 | ||||
4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 |
11 | 12 | 13 | 14 | 15 | 16 | 17 |
18 | 19 | 20 | 21 | 22 | 23 | 24 |
25 | 26 | 27 | 28 | 29 | 30 | 31 |
19.2.2003 Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstön määrä tarvetta vastaavaksi
Tämä teksti on julkaistu Länsiväylä-lehdessä 19.2.2003
SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ TARVETTA VASTAAVAKSI
Onko lapseni päiväkodissa aina riittävästi hoitajia? Onko sosiaali- ja terveyspalvelujen saanti vaikeaa, jos työntekijä on sairaslomalla? Saako omaiseni riittävästi hoivaa ja huolenpitoa laitoksessa?
Nämä ovat kysymyksiä, joita sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja käyttävä voisi kysyä itseltään. Vastaus saattaa oll a yhtä huolestuttava, kuten Tommy Konttisen kertomus Länsiväylässä (9.2.2003) omaisestaan, joka ei saanut joulunpyhinä tarvittavaa apua Puolarmetsän sairaalassa.
8.11.2001 on ilmestynyt sairaala- ja laitospalvelujen auditoinnin loppuraportti, joka on ollut käsittelyssä sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisessa yleisjaostossa 23.1.2002 ja merkitty tiedoksi sosiaali- terveyslautakunnassa 20.3.2002. Auditoinnissa on arvioitu mm. potilaiden toimintakyvyn ja henkilökunnan määrän sekä henkilökunnan määrän ja potilaiden määrän välistä suhdetta.
Auditoinnissa ilmeni, että Viherkodissa, Muuralassa, Aurorakodin osastoilla 3 ja 4 ja Puolarmetsän sairaalassa osastolla 2D on käytetty liian vähän sijaisia. Lisäksi Aurorakodissa ja Puolarmetsän sairaalassa käyttöaste on ollut suunniteltua suurempaa eli potilaita on ollut ylipaikoilla. Se ei ole kuitenkaan lisännyt hoitajien määrää.
Espoossa sijaisten saamista on vaikeutettu täyttölupamenenettelyllä. Hallinto- ja kehittämisyksikön virkamiehet peruste levat täyttölupamenettelyn käytön tärkeyttä niin, että sillä hillitään henkilöstömenoja. He eivät kuitenkaan huomioi sitä, että peruspalvelut täytyy tarjota asukkaiden tarpeen mukaisesti henkilökunnan poissaoloista huolimatta. Lisäksi täyttölupamenettely on turhaa byrokratiaa ja teettää ylimääräistä työtä.
Mm. päivähoidon täyttöluvat alle kuukauden mittaisten sijaisuuksien täyttämiseen myöntää alueen sosiaali- ja terveyskeskuksen johtaja. Jos täyttölupaa ei tarvitsisi, päiväkodin johtaja voisi palkata sijaisen silloin, kun hän katsoo tilanteen niin vaativan. Näin voisi tehdä myös osastonhoitaja sairaalassa. Taloudellisen tilanteen kartoittamiseksi tulosyksikön esimiehelle tieto tulisi sijaisen hankkimisen jälkeen. Nykyisin työntekijän palkkaamiseen yli kuukauden pituiseen sijaisuuteen tarvitaan hallinto-ja kehittämisyksikön virkamiehen lausunto.
Vuonna 2002 täyttölupia haettiin sosiaali- ja terveystoimessa 1575. Niistä myönteinen päätös tuli 1555:lle. Espoossa on myös toimialoja, jotka on vap autettu täyttölupamenettelystä. Mm. ruotsinkielisessä päivähoidossa täyttölupaa ei tarvitse hakea lastenhoitajien ja lastentarhanopettajien palkkaamisen.
Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi täyttölupamenettelyä koskevan toivomukseni kokouksessaan 11.11.2002 äänestyksen jälkeen äänin 36-31 SDP:n, vihreiden ja Vasemmistoliiton valtuutettujen enemmistöllä. Toivomuksessa esitettiin, että kaupunginhallitus ryhtyisi toimenpiteisiin, jotta voitaisiin luopua täyttölupamenettelystä sairaala- ja laitospalveluissa, perusterveydenhuollossa sekä päivähoidossa. Tein saman esityksen sosiaali- ja terveyslautakunnassa 12.12.2002. Esitys hyväksyttiin Vasemmistoliiton jäsenen, vihreiden ja demareiden äänten enemmistöllä.
Nyt kun kaupunginhallitus on saanut valtuutettujen ohella sosiaali- ja terveyslautakunnan luottamushenkilöiltä esityksen täyttälupamenettelystä, kaupunginhallituksen tulisi ryhtyä toimenpiteisiin.
15.4.2002 valtuustossa oli käsittelyssä 15.1.2001 jättämäni valtuustoaloite Espoon sosiaali - ja terveydenhuollon henkilöstön määrän vertaamisesta käytettävissä oleviin suosituksiin ja olemassa olevaan lakiin huomioiden palveluyksikön toiminta-aika ja eri työvuorot. Vastauksessa todettiin mm., että Espoon kaupungin vanhustenhuollon yksiköissä, kuten Puolarmetsän sairaalassa on keskivertoisesti henkilökuntaa. Mitoitus heikkenee, kun potilaita on ylipaikoilla.
Sosiaali- ja terveyslautakunta esitti toimialalleen vuodeksi 2002 huomattavasti enemmän määrärahaa kuin neuvottelujen myötä lopulta saatiin. Vuoden 2003 talousarviokäsittelyssä valtuuston neuvottelutoimikunta lupasi, että sosiaali- ja terveystoimen vuoro on vuonna 2004. Vuonna 2003 vuorossa oli koulutoimi.
Koska sosiaali- ja terveyspalvelujen saamisessa sekä sen toimialan henkilökunnan jaksamisessa on pitkään ilmennyt ongelmia, on aiheellista puuttua asiaan jo ennen vuotta 2004. Tavoitteena tulee olla sosiaali- ja terveystoimen henkilöstön määrän saaminen vastaamaan tarvetta mm. sairaala- ja laitospalveluissa sekä kotihoidossa, työntekijöiden kiireetön työympäristö, jossa on hyvä tehdä töitä, riittävät määrärahat sosiaali- ja terveystoimen sijaisten palkkaamiseen ja että asukkaat saisivat kohtuuajassa tarvitsemansa asianmukaiset peruspalvelut.
On oletettavaa, että vuoden edetessä sosiaali- ja terveystoimea uhkaa taas "säästökuuri". Lisätalousarvio olisikin paras ratkaisu sosiaali- ja terveystoimen tilanteen parantamiseksi. Esityksen läpimenemiseen tarvitaan kuitenkin enemmistön kannatus.
| ||