Blogi
Espoon valtuusto näytti vihreää valoa koulunkäynninavustajien nimikeasiassa
Monessa kunnassa on käytössä koulunkäynninohjaaja-nimike. Espoo ei kuulu näihin kuntiin. Espoossa kyseisistä...
Lue lisää »Sote- uudistus – pirunmoinen ongelma
Suomen sote- uudistus on vaikea, toteaa Merja Tavi-Räisänen yliopistotutkintoon liittyvässä tutkielmassaan (2016)....
Lue lisää »Muualla verkossa
Jaa eteenpäin
Johanna Värmälä
 |
Kalenteri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 |
| 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 |
| 15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | 21 |
| 22 | 23 | 24 | 25 | 26 | 27 | 28 |
| 29 | 30 |
25.5.2003 Vastaanottotoimintaa voi vielä kehittää
Tämä teksti on julkaistu Länsiväylä-lehdessä 25.6.2003
VASTAANOTTOTOIMINTAA VOI VIELÄ KEHITTÄÄ
Lääkäreiden vastaanotolle pääsy on puhututtanut jo pitkään niin valtakunnallisesti kuin paikallisesti. Espoossa sosiaali- ja terveyslautakunta on puuttunut asiaan ja käsitellyt mm. 13.6.2002 linjauksia perusterveydenhuollon vastaanottotoiminnan kehittämiseksi. Asian käsittelyyn mennessä vastaanottotoiminnan ongelmien helpottamiseksi oli jo mm. sovittu Helsingin yliopiston kanssa hankkeesta, missä tavoitteena on tutkimustyön ja laajemminkin tieteellisen ajattelun lisääminen perusterveydenhuollossa. Lisäksi kesästä 2001 Espoon terveyskeskuksen yöpäivystyksen lääkärin työ Jorvin sairaalassa on ostettu ulkopuoliselta firmalta.
13.6.2002 sosiaali- ja terveyslautakunnalle ehdotettiin useita vastaanottotoimintaan liittyviä kehittämisehdotuksia. Ehdotukset koskivat mm. johtamista ja vastuiden määrittelyä, koulutusta ja perehdytystä, toiminnan seurantaa ja raportointia, rekrytointia sekä Espoon palveluksessa olevan henkilöstön palkkausta ja työhyvinvointia. Osa ehdotuksista on toteutettu. Ikävä kyllä toimenpiteet, joita tähän asti on tehty, ovat kuitenkin olleet selvästi liian kevyitä poistamaan jo kroonistuneet ongelmat vastaanottotoiminnassa. Nyt, kun asian käsittelystä on kulunut yli vuosi, linjauksia käsittelevässä materiaalissa on vielä ehdotuksia, joiden toteuttamiseen pitäisi ryhtyä pikaisesti.
Tiedetään, että lääkäreiden vastuuväestömäärien pienentäminen Espoossa työkuormituksen vähentämiseksi on tarpeen. Nykyiset vastuuväestömäärät kun eivät ole monellakaan Espoon alueella suosituksen mukaisia, vaan liian isoja ja siten rankkoja työsarkoja. Esimerkiksi Espoonlahteen tarvitaan olemassa olevien vakanssien lisäksi kaksi uutta lääkärinvakanssia, jotta yhdellä lääkärillä olisi suositellut n.2000 asukasta vastuullaan. Vaikka lääkärinvakansseja on avoinna, eikä niihin ole saatu lääkäreitä, tämä toimenpide ei ole turha - päinvastoin. Sen lisäksi, että niin saadaan työssä olevat jaksamaan, uusia työntekijöitä voidaan houkutella entistä paremmilla työoloilla vapaina oleviin työtehtäviin.
Sairaanhoitajien ja lääkäreiden työnjaon tarkistaminen ja työtavoista sopiminen ovat hyviä asioita. Sairaanhoitajat voivat hoitaa moniakin ennen lääkärin tekemiä tehtäviä ja antaa mm. lyhyitä sairaslomia. Asia ei tosin ole uusi. Tähän mennessä lääkäreiden puuttuessa potilaan asioita on usein selvittänyt sairaanhoitaja. Jotta hoitajat jaksaisivat ja käytäntö olisi toimiva, tarvitaan riittävä määrä sairaanhoitajia. Muuten seuraa sekä uupumista että sairaslomia ja palvelujen saanti heikkenee. Palkkaamisessa on huomiotava myös se, että sairaanhoitajia ei tule palkata perusteettomasti määräaikaisiksi, sillä työntekijöiden tarve on jatkuva. Lisäksi määräaikaisuus ei ole houkuttelevaa saatika sitten inhimillistä.
Lautakunnalle ehdotettiin myös, että Puolarmetsän sairaalan ja terveyskeskuksen tiloissa voisi järjestää iltavastaanottoa ei- kiireellisille potilaille ajanvarauksella. Vastaanotto kohdennettaisiin niiden väestövastuualueiden potilaille, joiden omalääkärivakanssi on hoitamatta. Tämän vastaanoton pitäminen voisi olla jopa kilpailukykyinen tienesti lääkäreille, jotka tällä hetkellä pitävät ylimääräistä vastaanottoa esimerkiksi jossain lääkäriasemalla. Asiakkaalle käynnit Puolarmetsässä eivät tietenkään olisi julkisen puolen asiakasmaksuja kalliimpia, mutta lääkärin ei tarvitsisi maksaa tilavuokraa, kuten yksityisellä. Jatkossa tämä järjestelmä voisi olla osa ns. varalääkärijärjestelmää.
Olemassa olevien ongelmien vuoksi omalääkärijärjestelmää ei kannata romuttaa. Ennen kuin saadaan potilaan ja lääkärin kannalta entistä paremmin toimiva omalääkärijärjestelmä, tarvitaan kuitenkin tilapäisiä ratkaisuja, kuten mm. Puolarmetsän sairaalassa tapahtuvaa ylimääräistä vastaantottotoimintaa. Jatkossakin on tarpeellista päästä omalääkärille, jotta hoidon jatkuvuus olisi turvattu ja jokaisella käyntikerralla potilaan ei tarvitse kertoa sairaushistoriaansa aina alusta. Kaikkea kun ei voi kirjatuista sairaustiedoistakaan lukea. Omalääkärijärjestelmä lisää myös potilasturvallisuutta. Potilasta ei hoideta päällekkäisillä hoitomenetelmillä, mikä on vaarana, kun useat eri lääkärit hoitavat potilasta. Eri lääkäreiden hoidossa olevalle potilaalle voidaan määrätä helposti eri nimisiä, mutta vaikutukseltaan samanlaisia lääkkeitä. Lisäksi lääkkeet
voivat olla yhteensopimattomia. Nämä asiat ovat potilaalle haitallisia ja kalliita.
Vastaanottotoiminta on kehittämistoimenpiteiden avulla mahdollista saada toimimaan nykyistä paremmin, eikä järjestelmää kannata purkaa, vaikka jotkut ovat sellaistakin esittäneet. Tavoitteena tulee olla potilaiden tarpeiden mukainen, toimiva omalääkärijärjestelmä. Nyt on kiireellisten toimenpiteiden aika.
| ||