Blogi
Espoon valtuusto näytti vihreää valoa koulunkäynninavustajien nimikeasiassa
Monessa kunnassa on käytössä koulunkäynninohjaaja-nimike. Espoo ei kuulu näihin kuntiin. Espoossa kyseisistä...
Lue lisää »Sote- uudistus – pirunmoinen ongelma
Suomen sote- uudistus on vaikea, toteaa Merja Tavi-Räisänen yliopistotutkintoon liittyvässä tutkielmassaan (2016)....
Lue lisää »Muualla verkossa
Jaa eteenpäin
Johanna Värmälä
 |
Kalenteri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 |
| 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 |
| 15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | 21 |
| 22 | 23 | 24 | 25 | 26 | 27 | 28 |
| 29 | 30 |
25.2.2004 Espoon lapsi-ja perhepoliittisen ohjelman toteuttamisesta
Tämä artikkeli on julkaistu Länsiväylä-lehdessä 25.2.2004
Espoon lapsi- ja perhepoliittisen ohjelman toteuttamisesta
Espoon kaupunginhallitus hyväksyi Espoon lapsipoliittisen ohjelman 12.8.2003. Sen mukaan lapsi tarvitsee rakkautta, hoivaa, turvaa, tunteiden jakamista, oppimista, vapaa-aikaa, leikkiä, sääntöjä ja rajoja. Espoon lapsipoliittinen ohjelma käsittelee näitä osa- alueita. Ohjelma on l aadittu siten, että se koskee eri hallinnonaloja.
Espoon lapsi- ja perhepoliittisella ohjelmalla pyritään lasten hyvinvoinnin lisäämiseen siten, että palvelut suunnitellaan koko perhe huomioon ottaen. Lasten terveyttä ja hyvinvointia seurataan säännöllisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa etenkin neuvoloiden, päivähoidon ja koulun tekemää työtä. Ohjelmaan liittyvästä seurannasta ei ole sovittu mitään muuta kuin, että Espoossa lapsen on hyvä kasvaa -ohjelma otetaan huomioon strategioiden ja talousarvion valmistelussa.
Lapsi- ja perhepoliittisen ohjelman mukaan perheen hyvinvointi turvaa lapsen hyvinvoinnin ja ongelmat pyritään ehkäisemään ennakolta. Ongelmiin puututaan mahdollisimman varhain ja ne pyritään ratkomaan yhteistyössä vanhempien kanssa. Jos lapsi tarvitsee erityistä huolenpitoa tai suojelua, kaupungin palvelut antavat siihen mahdollisuuden. Palvelut tukevat vanhemmuutta. Ketään ei jätetä kasvattamisen pulmien kanssa yksin. Ohjelman mukaan lasten fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja taloudellisen turvallisuuden edistäminen otetaan huomioon palvelujen suunnittelussa ja päätöksenteossa. Ongelmiin joutuneita perheitä tuetaan siten, että erittäin vaikeassa elämäntilanteessa, esimerkiksi vanhemman mielenterveys- tai päihdeongelmassa, perheelle annetaan palveluja, kuten kotihoidon palveluja. Käytännön epäkohta on siinä , että tuki tulee vasta silloin,
kun perheen tilanne on todella vaikea.
Espoon lapsi- ja perhepoliittisen ohjelman tavoite, ongelmien ennaltaehkäisy, ei siis toteudu käytännössä hyvin. Kun perheessä ei ole mahdollisuutta saada tai hankkia apua tarpeeksi ajoissa, on tilanteella haittavaikutuksia myös vanhempien elämänhallinnalle. Mikäli perhe saisi sosiaa lista tukea ajoissa, paranisi vanhempien elämänhallinta ja siten selviytyminen (Etzell ym. 1998). Siten voitaisiin jopa estää perheiden vaikeita kriisejä, mikä olisi hyväksi myös lapselle. Perheet tarvitsisivat kaupungin palveluja esimerkiksi silloin, kun toinen vanhemmista on työmatkalla ja toinen sairastuu. Tällä hetkellä lasta hoitavan vanhemman on jaksettava, ellei hän saa tukea läheisiltään tai hanki palveluja esimerkiksi Mannerheimin Lastensuojeluliitolta. Kaikilla ei ole kuitenkaan sukulaisverkostoa lähettyvillä tai taloud ellista mahdollisuutta maksaa
kalliita kotihoidon palvelumaksuja. Järjestöjen palvelumaksut eivät ole ansiosidonnaisia, kuten kaupungin omien kotihoidon palvelujen maksut ovat.
Myös terveys 2015- kansanterveysohjelmaan liittyviä lasten hyvinvointia, terveydentilaa ja turvattomuutta koskevaa tavoitetta sekä tavoitetta, jolla pyritään siihen, että eriarvoisuus vähenee ja heikommassa asemassa olevien väestöryhmien hyvinvointi ja suhteellinen asema paranevat ei tällä hetkellä saavuteta E spoossa. Esimerkiksi yksinhuoltajat eivät saa kotihoidonpalveluja, ellei heidän elämäntilanteensa ole vaikeassa kriisissä. Jos Espoon lapsi- ja perhepoliittinen ohjelma toteutuisi käytännössä, terveys 2015-kansanterveysohjelman tavoitteet voitaisiin saavuttaa. Palveluja tulisi saada nykyistä paremmin. Palvelujen saannin parantumiseen tähdätään myös Valtioneuvoston periaatepäätöksessä sosiaalialan tulevaisuuden turvaamiseksi.
Espoon lapsi- ja perhepoliittisen ohjelman mukaan lapselle tulee turvata mahdollisuudet pysyviin ihmis- ja ystävyyssuhteisiin myös päivähoidossa ja koulussa. Lapsi tarvitseekin pysyviä hoitosuhteita. Pakarisen ja Rotin (1989) mukaan se on erityisen tärkeää ainakin kolmanteen ikävuoteen asti. Espoon kaupunginvaltuusto teki kesäkuussa 2003 kokoomuslaisten enemmistöllä päätöksen, joka johti siihen, että päiväkotien laitosapulaisten määrää vähennettiin. Laitosapulaiset olivat useissa paikoissa lapsille tärkeitä ja heitä pidettiin tilapäisesti jopa lastenhoitajien sijaisina. Tällä vältyttiin tilanteelta, jossa lapsia tulisi hoitamaan vieras hoitaja vakituisen hoitajan poissaolon ajaksi. Nyt, kun vähennyksiä on tehty, joudutaan turvautumaan päiväkodin ulkopuoliseen apuun. Päätös ei ole eduksi lasten hyvinvoinnille.
Kaupunginhallituksen hyväksymä lapsi- ja perheohjelma on ympäripyöreä. Se tulisi konkretisoida ja sen jälkeen sitä tulisi käsitellä edelleen myös Espoon kaupunginvaltuustossa. Näin valtuutetut saisivat nykyistä paremman käsityksen siitä, miten Espoon lapsi- ja perhepoliittinen ohjelma toteutuu käytännössä. Samalla tulisi selville myös, tuoko talousarvio odotettuja parannuksia lapsiperheiden palvelujen saantiin. Vuoden 2004 sosiaali- ja terveyslautakunnan toimintasuunnitelman mukaan parannuksia ei ole ainakaan tänä vuonna tulossa, mikä on harmi.
Yksi tapa konkretisoida lapsi- ja perhepoliittista ohjelmaa on selvittää väestörakennetta ja elämäntyylin riskitekijöitä, muodostaa käsitys niistä tekijöistä ja vaikuttajatahoista, joihin mahdolliset yhteisöön liittyvät toiminnot on tarkoituksenmukaista suunnata ja luoda kohderyhmille erilaisia toimenpideohjelmia ja toteuttamistapoja. Väestön hyvinvointia edistetään sen omien voimavarojen vahvistamise lla. Väestön terveyttä edistetään luomalla selviytymisen mahdollisuuksia, jakamalla väestölle tietoa, tukemalla väestöryhmien toimintaa sekä tekemällä yhteistyötä ruohonjuuritasolla.(Etzell ym. 1998). Espoon kaupungin kotisivuilla oli Espoon lapsi- ja perhepoliittista ohjelmaa koskeva keskustelupalsta, jonka tietoja voitaisiin hyödyntää. Espoossa on myös koottu monia tilastotietoja, joita voisi käyttää lapsi- ja perhepoliittisen ohjelman
konkretisoinnissa.
| ||