Blogi
Espoon valtuusto näytti vihreää valoa koulunkäynninavustajien nimikeasiassa
Monessa kunnassa on käytössä koulunkäynninohjaaja-nimike. Espoo ei kuulu näihin kuntiin. Espoossa kyseisistä...
Lue lisää »Sote- uudistus – pirunmoinen ongelma
Suomen sote- uudistus on vaikea, toteaa Merja Tavi-Räisänen yliopistotutkintoon liittyvässä tutkielmassaan (2016)....
Lue lisää »Muualla verkossa
Jaa eteenpäin
Johanna Värmälä
 |
Kalenteri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 |
| 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 |
| 15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | 21 |
| 22 | 23 | 24 | 25 | 26 | 27 | 28 |
| 29 | 30 |
14.1.2015: Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa tarvitaan jatkossakin
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on lakisääteinen asiakirja, joka tulee hyväksyä jokaisen kunnan valtuustossa. Kyseessä on tärkeä suunnitelma, jonka avulla on mahdollisuus saada tietoa päätöksenteon tueksi lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä arkeen vaikuttavista asioista.
Tähän mennessä kyseinen suunnitelma on ollut kaksi kertaa kuntien valtuustojen käsittelyssä. Viime valtuustokaudella saimme hyvinvointisuunnitelman avulla Espoossa mm. kurottua umpeen terveydenhoitajavajeemme. Terveydenhoitajapalvelujen ohella nostan esille lapsiperheköyhyyden, johon liittyviä toimenpiteitä sisältyy nykyiseen Espoon lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan.
Nyt maamme hallituksessa on vireillä kuntien suunnitteluvelvoitteiden perkaaminen, jonka myötä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmien tarve on arvioitavana. Tässä vaiheessa onkin syytä kysyä, miksi suunnitelmallisesta toiminnasta luovuttaisiin? Jos näin tapahtuisi, eri toimialoja koskevat toimenpiteet, jotka liittyvät esimerkiksi lapsiperheköyhyyteen, olisi vaikea toteuttaa suunnitelmallisesti ja toimenpiteiden toteutumista olisi hankala seurata. Se olisi vakavaa, koska pienituloisuus ja köyhyys heikentävät vanhempien mahdollisuutta selviytyä lasten ja nuorten elämiseen liittyvistä menoista. Köyhän perheen lasten ja nuorten osallistumismahdollisuudet ovat muita vähäisemmät, jonka vuoksi syrjäytymisriski suurenee. Näihin asioihin on kiinnitetty huomiota myös hyvätuloisten ja
hyvin koulutettujen asukkaiden maineessa olevassa Espoossa, jossa pienituloisuus voi subjektiivisena kokemuksena olla jopa keskimääräistä raskaampi taakka. On näytettävä tutuille ja naapureille, että pärjää, vaikka todellisuudessa arki on rahan riittävyyden kanssa kamppailua.
Eri sosiaali- ja terveyspalveluilla, varhaiskasvatuksella, opetus- ja liikuntatoimella, nuorisotoimella ja kulttuuripalveluilla onkin oma merkittävä roolinsa lasten, nuorten ja heidän perheidensä voimavarojen tukemisessa. Myös muiden lasten ja perheiden kanssa toimijoiden, kuten seurakunnan ja kolmannen sektorin järjestöjen rooli on erittäin tärkeä. Esimerkiksi Espoossa yksi monista suunnitelmaan liittyvistä yhteisistä tavoitteistamme onkin, että jokaisella lapsella ja nuorella olisi harrastus. Se tukee hänen itsetuntonsa kehittymistä.
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa tarvitaan jokaisessa kunnassa. Lisäksi on huomioitava asiat, joista Espoon vammaisneuvosto muistutti meitä tämän vaalikauden alussa. Palveluja ei tule kehittää vain parhaiten pärjäävien näkökulmasta. On myös poistettava palvelujen esteet, jotta arki sujuu. Vammaisneuvoston esille ottamat näkökulmat on ainakin osittain huomioitu tämän hetken Espoon lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa.
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on siis sellainen asiakirja, joka tulee tehdä jatkossakin. Se pitää myös huomioida tulevien vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmissa. Näin parannetaan lasten ja nuorten hyvinvointia yhdessä.
Johanna Värmälä (sd.)
Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnan pj.
kaupunginvaltuutettu
| ||