Blogi
Espoon valtuusto näytti vihreää valoa koulunkäynninavustajien nimikeasiassa
Monessa kunnassa on käytössä koulunkäynninohjaaja-nimike. Espoo ei kuulu näihin kuntiin. Espoossa kyseisistä...
Lue lisää »Sote- uudistus – pirunmoinen ongelma
Suomen sote- uudistus on vaikea, toteaa Merja Tavi-Räisänen yliopistotutkintoon liittyvässä tutkielmassaan (2016)....
Lue lisää »Muualla verkossa
Jaa eteenpäin
Johanna Värmälä
 |
Kalenteri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 |
| 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 |
| 15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | 21 |
| 22 | 23 | 24 | 25 | 26 | 27 | 28 |
| 29 | 30 |
11.6.2001,asianro 4: Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2000
Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2000
Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2000 on hyvä.
Arviointikertomuksessa kiinnitetään huomiota juuri niihin asioihin ja ohjeistetaan ottamaan tarkemmin selville sellaisia asioita, jotka ovat kuntatalouden kannalta merkityksellisiä.
Arviointikertomus vahvistaa taloudellisen aseman vakauden, mutta kertoo, että vuosi 2000 oli verotulojen kehittymisen kannalta poikkeuksellinen.
Kaupungin palkkamenot kasvoivat vuoden 2000 aikana henkilöstötilinpäätöksen mukaan 4,8%. Kasvu ei ollut yllätys, eikä suunta varmastikaan muutu. Meidän kun on saatava mm. sosiaali-ja terveystoimen työt vetovoimaisiksi ja yksi niihin töihin houkutteleva tekijähän on palkkataso. Esimerkiksi sairaanhoitajien peruspalkkatasoa tulisi nostaa.
Myös henkilöstömäärä lisääntyi ja sama linja toivon mukaan jatkuu. Tämä olisi oleellista jo senkin vuoksi, että riittävä henkilöstö on parasta työkykyä ylläpitävää toimintaa.
Arviointikertomuksessa kerrotaan, kuinka tilinpäätöksestä lasketut tunnusluvut ovat erinomaisia kuuden suurimman kunnan keskinäisessä vertailussa. Alhainen lainanmäärä on mielestäni silloin kehumisen arvoinen asia, kun kaupunki tarjoaa sille kuuluvat peruspalvelut ja niitä on riittävästi. Espoo ei siis vielä todellisuudessa voisi kehua alhaisella lainanmäärällään. Tämä olisi hyvä muistaa myös tulevina vuosina.
Tärkeimpiä peruspalveluja ovat mm. terveyskeskus- ja päivähoitopalvelut. On hyvä, että tarkastuslautakunta on kiinnittänyt huomiota terveyskeskusvastaanoton peittävyyteen. Peittävyyden aleneminen on mitä oletettavimmin yhteydessä palvelutason laskuun. Nähtäväksi jää, minkälainen on tulos tältä vuodelta, koska jonot ovat pidentyneet. Esimerkiksi Espoonlahdessa keskimääräinen jonotusaika huhtikuussa oli 21 vuorokautta. Toisaalta tämäkin tieto tukee investointien merkitystä. Investoinnit tulisikin toteuttaa sosiaali- ja terveyslautakunnan esittämässä määräajassa.
Tarkastuslautakunnan mukaan päivähoitopaikkoja on toteuttamisseurannan perusteella riittävästi. Kun tätä kommenttia sitten vertaa tähän vuoteen, näkee selvästi, että asiassa on tapahtunut muutos. Tänä päivänä Espoonlahdessa päivähoitopaikkoja on voitu tarjota sillä perusteella, että lapsi viedään joissain tapauksissa hoitoon yli aluerajan. Tämä ei ole vain mutu- tuntumaa vaan myös vuosien 2001-2005 Espoon asunto-ohjelmassa mainitaan, että vuonna 1999 päivähoitopaikkoja oli Suur- Espoonlahdessa, Suur- Kauklahdessa, Suur- Leppävaarassa ja Pohjois- Espoossa suhteessa lasten määrään selvästi vähemmän kuin Espoossa keskimäärin. Paikkoja ei siis ole riittävästi mm. Suur- Espoonlahdessa. Tähän on saatava muutos.
Uutena valtuutettuna toivon, että tarkastuslautakunnnan ei tarvitsisi jatkossa huomauttaa puutteellisesta asioiden valmistelusta. Esimerkki huonosti valmistellusta asiasta on Wee Gee- talohanke. Toisaalta näin päättäjänä on realistista arvioida, kuinka todellisia esitetyt hankkeiden kustannukset ovat ja mikä on niiden kokonaisvaikutus.
Arvointikertomuksessa keskitytään erityisesti niihin tavoitteisiin, jotka ovat jääneet toteutumatta ja niihin asioihin, joiden antama informaatio on puuttellista. Myös valtuusto on kiinnittänyt huomiota toteutumattomiin tavoitteisiin ja lopuksi haluankin tuoda julki asian, mikä ihmetyttää minua. Valtuusto on päättänyt 12.2.2001, että valtuusto saa selvityksen, jossa kerrotaan toimenpiteistä, joihin ryhdytään tai on ryhdytty vuonna 2000 toteutumattomien tulostavoitteiden myötä. Valtuuston piti saada selvitys viimeistään 28.5. 2001. Valtuusto päätti myös, että jatkossa seurantaraportin yhteyteen liitetään selvitys toimenpiteistä, jotka ovat seuranneet toteutumattomista tulostavoitteista. Milloin me saamme pyydetyn selvityksen?
| ||