Blogi
Espoon valtuusto näytti vihreää valoa koulunkäynninavustajien nimikeasiassa
Monessa kunnassa on käytössä koulunkäynninohjaaja-nimike. Espoo ei kuulu näihin kuntiin. Espoossa kyseisistä...
Lue lisää »Sote- uudistus – pirunmoinen ongelma
Suomen sote- uudistus on vaikea, toteaa Merja Tavi-Räisänen yliopistotutkintoon liittyvässä tutkielmassaan (2016)....
Lue lisää »Muualla verkossa
Jaa eteenpäin
Johanna Värmälä
 |
Kalenteri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 |
| 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 |
| 15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | 21 |
| 22 | 23 | 24 | 25 | 26 | 27 | 28 |
| 29 | 30 |
14.11.2003: Vuoden 2004 talousarvio
Talousarvio 2004
Taas on se aika vuodesta, että päätämme seuraavan vuoden budjetista. Tässä vaiheessa tulisi olla varma, että päätettävien määrärahojen avulla turvataan kunnan tehtävien hoitaminen.
Kun suur-alueiden sosiaali- ja terveystoimen asiantuntijat aloittivat määrärahakäsittelynsä, ilmeni, että ensi vuonna sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä tulisi taas olemaan ongelmia. Vaikka neuvottelutoimikunta päätti lisätä määrärahoja sosiaali- ja terveystoimeen, lisämäärärahat menevät pitkälti jo olemassa olevien työntekijöiden palkkamenoihin. Palvelutasoon ei siis tule juurikaan muutoksia.
On tietenkin hyvä, että mm. Espoon keskuksen neljän lääkärin ja yhden sairaanhoitajan ja Matinkylä- Olarin kolmen lääkärin ja yhden sairaanhoitajan vakanssit täytetään, eikä Matinkylän terveysaseman laboratoriota suljeta pariksi kuukaudeksi kesäsulun lisäksi. Se, että sosiaali- ja terveyslautakunta ei voi tehdä paljonkaan parannuksia palveluiden määrään määrärahojen vuoksi, ei kuitenkaan ole hyvä asia. Lääkäreiden vakanssien mitoitusperusteita kyllä tarkistetaan, mutta näyttää siltä, että Espoo ei pysy esimerkiksi Vantaan perässä, jossa lisätään lääkäreiden määrää vuoden 2008 loppuun mennessä yhteensä kolmellakymmenellä. Määrässä huomioidaan väestönkasvu ja tavoite, jossa y hdellä lääkärillä on n. 1700 asukasta vastuullaan. Nykyäänkin Vantaalla yhdellä lääkärillä on keskimäärin vähemmän asukkaita ku in Espoossa.
Meidän kannattaa kuitenkin yrittää parantaa lääkäreiden vastaanottopalveluiden saamista, ja jos emme lisää lääkäreiden määrää voisimme kokeilla sairaanhoitajien määrän lisäämistä. Nähtäväksi jää, mitä määrärahalla voimme tehdä, jotta tulostavoite 1.2.1 asiakas on saanut tarvitsemansa terveyskeskuksen vastaanottopalvelun kiireellisessä tapauksessa samana päivänä ja muutoin 10 päivän sisällä, saavutetaan kaikilla suur- alueillamme. < /DIV>
Sosiaalityön resurssit ovat laahanneet pääkaupunkiseudun muiden kaupunkien perässä jo pitkään. Sosiaalityöntekijöiden määrää tulisi lisätä, jotta sosiaalityön tulostavoite saavutettaisiin. Tarvittaviin lisäyksiin ei kuitenkaan ole näillä määrärahoilla mahdollisuutta.
Vuoden mittaan sosiaali- ja terveyspalveluiden toteuttamisessa tarvitaan lukuisia sijaisia. Sosiaali- ja terveyslautakunnan ja virkamiesten työskentelyä helpottaisi se tieto, että valtuusto pitää tärkeänä sijaisten palkkaamista sosiaali- ja terveyspalvelun asiakastyöhön työntekijöiden poissaolon ajaksi. Sen vuoksi esitän toivomuksen:
Valtuusto toivoo, että sosiaali- ja terveystoimen asiakaspalvelutyössä olevien työntekijöiden työstä poissaolojen ajaksi palkataan tarvittavat sijaiset.
Viime maanantaina, kun keskustelu ajautui talousarvioasioihin, eräs valtuutetuista haukkui sosiaali- ja terveystoimea menoautomaatiksi. Haukkuminen kertoo paljon valtuutetun arvoista ja varmastikin myös siitä, että sosiaali- ja terveystoimiala ei ole kaikille tuttua. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kuitenkin jopa asukkaiden mielestä tärkeimpiä peruspalveluitamme ja niiden toiminta tulee turvata. Valtuutettujen on myös hyvä tietää, että sosiaali- ja terveyslautakunta ei ole ollut passiivinen, vaan se on pyytänyt virkamiehiä kehittämään toimintoja. Asiat eivät vain jostain syystä etene.
Toimintoja voisi toki kehittää muillakin toimialoilla. Jokaisen lautakunnan tulisi käydä läpi omia toimintojaan ja miettiä, onko toimialalla sellaista, joka rasittaa peruspalveluita viemällä niiltä määrärahoja. Toimialoilla kannattaisi myös miettiä, onko toiminnot suunniteltu kaiken kattavasti, ettei käy niin kuin Kivenlahdessa ja lehdistä on lukenut; tekninen toimi avaa kävelytien ja sulkee maan töiden jälkeen. Muutaman viikon kuluttua tullaan uudestaan ja avataan maa toistamiseen. Toimintojen kehittämistä täytyy siis tehdä muuallakin kuin sosiaali- ja terveystoimessa.
Espoo- lisää ei esitetä nostettavaksi vuonna 2004. Ehkä niin onkin hyvä, varsinkin kun lautakunnallekaan ei ole esitetty lisän korottamista siten, että siitä hyötyisivät eniten rahaa tarvitsevat eli pieni- ja keskituloiset. Nyt, kun määrärahoja ei mene Espoo- lisän korottamiseen, Espoossa tulee turvata lapsiperheiden kotihoitopalvelut. Kun kaupungin strategisena päätöksenä on, että puutumme lasten ja nuorten tasapainoista kehitystä uhkaaviin ongelmiin jo alkuvaiheessa ja ehkäisemme syrjäytymistä koko perhettä tukien, Espoon kaupungin tulisi tarjota nykyistä useammille kotihoidon palveluja. Konkreettinen tuki on parasta tukea, eikä raha korvaa palveluja. Esimerkiksi sellaise ssa tapauksessa perhe tarvitsee tukea, kun toinen vanhemmista esimerkiksi sairastuu äkillisesti ja toinen vanhemmista on työmat kalla. Ei sen kummemmasta tilanteesta ole
kyse. Nyt apua saa vain erittäin huonossa elämäntilanteessa olevat, joille ennaltaehkäisevä tuki olisi ollut tarpeen jo paljon ennen saatua apua.
Esitänkin toivomuksen: espoolaiset kotihoitoperheet jäävät liian usein kaupungin palvelujen ulkopuolelle, jopa silloin, kun perhe tarvitsisi kotihoidon palveluja. Valtuusto toivoo, että vuoden 2004 aikana selvitetään, minkälaiset lapsiperheet voisivat saada kaupungin omaa kotihoitopalvelua siten, että nykyistä useampi perhe pääsisi palveluiden piiriin. Asia tuodaan sosiaali- ja terveyslautakunnan käsittelyyn vuoden 2004 aikana.
Raha- asia-aloitteista kiinnittäisin huomiota valtuustoakin puhuttaneeseen Matinkylä- Olarin palvelulinjaa koskevaan aloitteeseeni. En ole tyytyväinen siihen, että Matinkylä- Olarin alueen asukkailla ei ole ensi vuonnakaan palvelulinjaa. Se ei ole tasa- arvoista, eikä tilanne tue ikäihmisten kotona asumista. Matinkylä- Olarin alueen jättäminen palvelulinjattomaksi alueeksi ei ole strategisen päätöksen mukaista. Olemmehan päättämässä, että edistämme ikääntyneiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia, omatoimisuutta sekä turvallisuutta heidän omassa asuinympäristössään.
Lopuksi esitänkin toivomuksen: Matinkylä- Olarin alueella ei ole palvelulinjaa vuonna 2004. Vuoden 2004 aikana selvitetään, mitkä ovat korvaavat tavat järjestää palvelulinjan tapaista kuljetusta suur- alueella, missä ei ole palvelulinjaa. Ryhdytään toimenpiteisiin palvelun järjestämiseksi.
| ||