Blogi
Espoon valtuusto näytti vihreää valoa koulunkäynninavustajien nimikeasiassa
Monessa kunnassa on käytössä koulunkäynninohjaaja-nimike. Espoo ei kuulu näihin kuntiin. Espoossa kyseisistä...
Lue lisää »Sote- uudistus – pirunmoinen ongelma
Suomen sote- uudistus on vaikea, toteaa Merja Tavi-Räisänen yliopistotutkintoon liittyvässä tutkielmassaan (2016)....
Lue lisää »Muualla verkossa
Jaa eteenpäin
Johanna Värmälä
 |
Kalenteri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 |
| 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 |
| 15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | 21 |
| 22 | 23 | 24 | 25 | 26 | 27 | 28 |
| 29 | 30 |
8.6.2015: Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toimeenpanosta
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on lakisääteinen asiakirja, joka tulee hyväksyä jokaisen kunnan valtuustossa. Kyseessä on tärkeä suunnitelma, jonka avulla on mahdollisuus saada tietoa päätöksenteon tueksi lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä arkeen vaikuttavista asioista.
Tähän mennessä kyseinen suunnitelma on ollut kaksi kertaa kuntien valtuustojen käsittelyssä. Viime valtuustokaudella saimme hyvinvointisuunnitelman avulla Espoossa mm. kurottua umpeen terveydenhoitajavajeemme.
Käsittelyssämme olevassa väliraportissa on monia tärkeitä asioita, joista nostan esille nuorten mielenterveyspalveluihin liittyvän painopistealue-esityksen. On erittäin hyvä, että sitä esitetään yhdeksi vuosien 2015-2016 painopistealueeksi.
Nuorten mielenterveyspalvelujen tilanne on noussut esille myös sosiaali- ja terveyslautakunnassa, joka linjasi lautakuntasopimuksessaan, että ”Nuorten mielenterveyspalvelut järjestetään siten, että ne ovat helposti saatavilla ja oikea-aikaiset. Yhteistyötä eri tahojen, kuten koulujen ja HUS:n kanssa tiivistetään ja tiedottamista lisätään.” Tällä hetkellä olemme tilanteessa, jossa terveyspalvelut ja perhe -ja sosiaalipalvelut työstävät mallia nuorten mielenterveyspalvelujen parantamiseksi huomioiden uuden sosiaalihuoltolain vaikutukset.
Arvoisat valtuutetut ja erityisesti kansanedustajat. Maamme hallituksessa on vireillä kuntien suunnitteluvelvoitteiden perkaaminen ja käsitykseni mukaan myös lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmien tekemisen tarve on arvioitavana. Tässä vaiheessa onkin syytä kysyä, miksi suunnitelmallisesta toiminnasta luovuttaisiin? Jos näin tapahtuisi, eri toimialoja koskevat toimenpiteet, jotka liittyvät esimerkiksi lapsiperheköyhyyteen, olisi vaikea toteuttaa suunnitelmallisesti ja toimenpiteiden toteutumista olisi hankala seurata. Se olisi vakavaa, koska pienituloisuus ja köyhyys heikentävät vanhempien mahdollisuutta selviytyä lasten ja nuorten elämiseen liittyvistä menoista. Köyhän perheen lasten ja nuorten osallistumismahdollisuudet ovat muita vähäisemmät, jonka vuoksi syrjäytymisriski
suurenee. Näihin asioihin on kiinnitetty huomiota myös hyvätuloisten ja hyvin koulutettujen asukkaiden maineessa olevassa Espoossa, jossa pienituloisuus voi subjektiivisena kokemuksena olla jopa keskimääräistä raskaampi taakka.
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa tarvitaan siis jatkossakin jokaisessa kunnassa. Lisäksi on huomioitava asiat, joista Espoon vammaisneuvosto muistutti meitä tämän vaalikauden alussa. Palveluja ei tule kehittää vain parhaiten pärjäävien näkökulmasta. On myös poistettava palvelujen esteet, jotta arki sujuu.
Ja muistammehan, että lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma pitää myös huomioida tulevien vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmissa. Näin parannetaan lasten ja nuorten hyvinvointia yhdessä ja suunnitelmallisesti.
| ||