Blogi
Espoon valtuusto näytti vihreää valoa koulunkäynninavustajien nimikeasiassa
Monessa kunnassa on käytössä koulunkäynninohjaaja-nimike. Espoo ei kuulu näihin kuntiin. Espoossa kyseisistä...
Lue lisää »Sote- uudistus – pirunmoinen ongelma
Suomen sote- uudistus on vaikea, toteaa Merja Tavi-Räisänen yliopistotutkintoon liittyvässä tutkielmassaan (2016)....
Lue lisää »Muualla verkossa
Jaa eteenpäin
Kalenteri
Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 |
8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 |
15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | 21 |
22 | 23 | 24 | 25 | 26 | 27 | 28 |
29 | 30 |
18.3.2009: Avointa keskustelua säästötoimenpiteistä
Avointa keskustelua säästötoimenpiteistä
Länsiväylässä (15.3.2009) uutisoitiin Espoon säästöistä. Artikkelissa sosiaali- ja terveyslautakunnan vpj. Pia Kauma toi esille enimmäkseen vuosien 2009-2012 tuottavuusohjelmaan liittyviä, pitkän tähtäimen toimenpiteitä, eikä niitä suunnitelmia, joilla on ajateltu saavutettavan tämän vuoden sosiaali- ja terveystoimen mahdottomat 13,6 milj. euron säästövelvoitteet.
Säästöt tarkoittavat käytännössä mm. sitä, että sijaisia palkattaisiin ja virkoja ja toimia täytettäisiin vain rajoitetusti. Ne tulisivat myös viivästyttämään ikääntymispoliittisen ohjelman toteuttamista. Omaishoitoa ei saisi säästöjen seurauksena, kuten sitä nyt saa ja kotihoidon asiakkaaksi pääsemistä hankaloitettaisiin, vaikka selvitysten mukaan ikäihmiset haluavat mahdollisimman pitkään asua omassa kodissaan ja sen toteutumista tuetaan erilaisin palveluin ja tuin. Toimintatapamuutokset aiheuttaisivat kaupungille ennemminkin kustannuksia kuin säästöjä.
Suunnitelmissa on myös Puolarmetsän päivystyksen toiminnan lakkauttaminen kesäkuun alusta. Sitä ei voi lakkauttaa vielä silloin, sillä kyseisenä aikana Jorvissa pitäisi olla meneillään suuri päivystystilojen remontti.
Säästöt merkitsisivät myös sosiaali- ja terveystoimelle keskeisten järjestöjen ja yhdistysten avustuksiin leikkauksia. Niiden toiminta on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, sillä ne täydentävät kaupungin tarjoamia palveluja ja lisäävät toiminnoillaan asukkaiden hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä.
Toisin kuin toimittaja antoi ymmärtää, olen täysin samaa mieltä Kauman kanssa siitä, että perusterveydenhuoltoon satsaamisella saataisiin vähennettyä erikoissairaanhoidon menoja. Olenkin toiminut vuosia Kauman esille ottaman lääkäri-sairaanhoitajatyöparien saamiseksi Espoon terveysasemille. Espoon malli on laaja tiimityö. Kannatan edelleen työparityöskentelyä terveysasemilla - joka ei poissulje tiimityötä - mutta sen toteuttaminen on mahdollista vain pitkällä tähtäimellä, nykyistä toimivampien tilojen puitteissa ja sairaanhoitajien määrän lisäämisellä.
Toimintaan panostaminen tarkoittaa mielestäni myös sitä, että terveysasemilla olisi eri erikoisalojen lääkäreiden vastaanottoja. Se parantaisi lääkäreiden konsultaatiomahdollisuuksia ja palvelujen toimivuutta, kun jopa pieniä toimenpiteitä voisi tehdä nykyistä enemmän terveysasemilla. Ehdotus vaatii kuitenkin riittäviä resursseja työparityöskentelyyn.
Espoon kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2009 talousarviosta päättäessään, että nykyisistä pienistä neuvoloista siirrytään suurempiin yksiköihin kuitenkin niin, että neuvolat säilyvät alueellisena lähipalveluna. Jos tehtäisiin, kuten Kauma ehdottaa ja siirryttäisiin Leppävaaran alueella 2-3 neuvolaan, neuvolat eivät olisi enää lähipalvelua. Toisaalta neuvoloita on virallisen tiedon mukaan kyseisellä alueella 10, eikä 13, kuten Kauma kertoo. Tiloja jää tyhjilleen, vaikka neuvolatoiminta olisi jatkossa valtuuston päätöksen mukaisesti suuremmissa yksiköissä ja siten tuen Kauman ehdotusta, että uusien tilojen myötä jääviin tiloihin voisi perustaa vaikkapa nuorisotiloja. Vanhustenneuvolat voisivat sen sijaan toimia muun neuvolatoiminnan yhteydessä, kuten Espoossa on
aikaisemmin toimittu. Näiden toimintojen toteuttamiseen tarvitaan lisämäärärahoja ja uusia työntekijöitä, joiden saamista toivon myös kokoomuslaisten tukevan.
Säästötoimenpiteiden vaikutuksista tulee mielestäni keskustella avoimesti, eikä antamallla katteettomia lupauksia.
Johanna Värmälä (sd.)
Sosiaali- ja terveyslautakunnan pj.
| ||