Blogi
Espoon valtuusto näytti vihreää valoa koulunkäynninavustajien nimikeasiassa
Monessa kunnassa on käytössä koulunkäynninohjaaja-nimike. Espoo ei kuulu näihin kuntiin. Espoossa kyseisistä...
Lue lisää »Sote- uudistus – pirunmoinen ongelma
Suomen sote- uudistus on vaikea, toteaa Merja Tavi-Räisänen yliopistotutkintoon liittyvässä tutkielmassaan (2016)....
Lue lisää »Muualla verkossa
Jaa eteenpäin
Johanna Värmälä
 |
Kalenteri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 |
| 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 |
| 15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | 21 |
| 22 | 23 | 24 | 25 | 26 | 27 | 28 |
| 29 | 30 |
18.2.2011: Omaishoitajia koskevaan lakiin tarvitaan muutoksia
Omaishoitajia koskevaan lakiin tarvitaan muutoksia
Eri puolueiden edustajat ovat esittäneet omaishoitajien aseman parantamiseksi tukien maksamisen toteuttamista Kelan toimesta. Pelkästään se ei riitä, kun omaishoitajia koskevassa laissa on vakavia epäkohtia. Se, että omaishoitajien asemaa halutaan parantaa, on kuitenkin hyvä lähtökohta sille, että heitä koskevaan lakiin saataisiin muutoksia seuraavassa eduskunnassa.
Omaishoidon tuen määrärahoihin halutaan kajota hyvin herkästi, kun kunnalla on taloudellisesti tiukkaa. Sitä virkamiehet yrittivät jopa Espoossa vuonna 2009, vaikka se oli väärin. Onneksi meidän luottamushenkilöiden yhteinen tahto oli silloinkin riittävien omaishoidontuen määrärahojen turvaaminen ja virkamiehet joutuivat perumaan omavaltaisen säästöpäätöksensä.
Espoossa palattiin kuitenkin vuonna 2009 omaishoidon tuen myöntämisen kriteereissä lain tasolle. Se toimenpide toi esille lain epäkohdat. Yksi epäkohta on se, että kunnat saavat itse määritellä tietyt omaishoidon tuen myöntämisen perusteet. Esimerkiksi Vantaalla omaishoitaja menettää lakisääteiset vapaansa, kun hoidettava on jonkun muun kuin omaishoitajan hoidettavana kolme vuorokautta kuukaudessa. Espoossa kyseiset vapaat menettää viiden vuorokauden tultua täyteen.
Lain väljyydestä kertoo se, että toisissa kunnissa järjestetään lakisääteisten vapaiden lisäksi laissakin mainittuja lisävapaita ja toisissa ei. Kyseiset vapaat voivat olla esimerkiksi tilapäishoitoa. Tiedossani ei ole yhtään kuntaa, jossa kyseisiä vapaita myönnettäisiin omaishoidettavien näkökulmasta riittävästi. Espoossakin tilanne on tilapäishoidossa parantunut aikaisemmista vuosista vasta viime vuosina.
Kolmas epäkohta koskee omaishoitajia, joiden omaishoidettavana olevat lapset noudattavat perusopetuslain mukaista oppivelvollisuuttaan. Omaishoitajia rangaistaan siitä siten, että he menettävät lakisääteiset vapaansa, kun koululainen on kodista poissa keskimäärin yli 5-7 tuntia arkipäivää kohti. Se on kohtuutonta.
Omaishoitajia koskevaa lakia tulee siis parantaa seuraavan eduskunnan aikana. Laissa on huomioitava omaishoitajien erilaiset elämäntilanteet. Erityisesti yksinhuoltajilla ei ole mahdollisuutta hengähtää päivän aikana samalla tavalla, kuin vanhemmalla, joka elää kahden vanhemman perheessä. Lisäksi perheen tulotaso tulisi ottaa huomioon omaishoitoasioissa. Omaishoitajille voisi myöntää lasten kotihoidontuen kaltaista, tulosidonnaista hoitolisää.
Toivottavasti seuraavan eduskunnan kansanedustajilta löytyy ihan oikeasti tahtoa omaishoitajia koskevan lain ja heidän asemansa parantamiseksi.
Johanna Värmälä (sd.)
Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnan pj.
kaupunginvaltuutettu
| ||