Blogi
Espoon valtuusto näytti vihreää valoa koulunkäynninavustajien nimikeasiassa
Monessa kunnassa on käytössä koulunkäynninohjaaja-nimike. Espoo ei kuulu näihin kuntiin. Espoossa kyseisistä...
Lue lisää »Sote- uudistus – pirunmoinen ongelma
Suomen sote- uudistus on vaikea, toteaa Merja Tavi-Räisänen yliopistotutkintoon liittyvässä tutkielmassaan (2016)....
Lue lisää »Muualla verkossa
Jaa eteenpäin
Johanna Värmälä
 |
Kalenteri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 |
| 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 |
| 15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | 21 |
| 22 | 23 | 24 | 25 | 26 | 27 | 28 |
| 29 | 30 |
13.8.2010: Espoo on edelläkävijä terveydenhuoltopalvelujen kehittämisessä
Espoo on edelläkävijä terveydenhuoltopalvelujen kehittämisessä
Eduskunnassa on sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyssä uusi terveydenhuoltolaki, jolla tavoitellaan parannuksia terveydenhuoltopalveluihin. Kyseisessä lakiesityksessä on paljon hyviä asioita ja monia siinä olevista asioista on jo päätetty toteuttaa Espoossa. Espoota voisi siten pitää edelläkävijänä terveydenhuollon kehittämisessä – ja kehitettävää meillä onkin.
Uuden terveydenhuoltolain tavoitteena on mm. lisätä asiakkaiden valinnanvapautta. Sitä tavoitellaan myös Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnan päättämillä toimenpiteillä. Uudessa Espoon terveysaseman toimintamallissa kuntalainen voi valita, millä asemalla hän asioi ja mahdollisuuksien mukaan hän voi myös valita oman hoitavan lääkärin ja hoitajan. Terveysasemat toimivat jatkossa ns. tiimimallilla ja korttelijakoon perustuvasta omalääkärimallista luovutaan. Muutos tulee voimaan asteittain vuoden 2011 aikana ja sen toteuttamisessa huomioidaan uusi terveydenhuoltolaki.
Tavoitteena Espoossa on myös parantaa kiireettömien aikojen saatavuutta ja lyhentää odotusaikoja lääkärille niin, että jo vuonna 2010 lähestytään Espoossa tavoitteeksi asetettua 7 päivän rajaa. Lisäksi Espoossa laajennetaan terveysasemien sähköistä asiointia, jonka avulla voi esimerkiksi peruuttaa tai vaihtaa saadun vastaanottoajan.
Espoossa tulee jälleen olemaan tulevaisuudessa vuosien tauon jälkeen vanhusneuvoloita, joita myös Suomen terveydenhuollon johtavat asiantuntijat pitävät erittäin hyvänä asiana. Jostain syystä neuvoloiden merkitys ei kuitenkaan näy terveydenhuoltolakiesityksessä siten, kuin sen tulisi näkyä. Lakiehdotuksen mukaan kunnat voivat järjestää terveystarkastuksia ja hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä kunnassa erikseen sovitulla tavalla. Kyseisestä maininnasta seuraisi asukkaiden kannalta eriarvoista toimintaa. Joissakin kunnissa tultaisiin toteuttamaan neuvolatoimintaa ja kotikäyntejä, joissakin ei toteutettaisi vedoten ehkä määrärahoihin. Toivottavasti lakiesitystä parannetaan vielä tältä osin.
Espoossakin on vielä paljon tekemistä perusterveydenhuollon kuntoon saattamisessa. Terveysasemien toimintaan tulee saada nykyistä enemmän terveyden edistämistä, jolla päästäisiin terveysasematoiminnan sairauskeskeisyydestä. Siten pystyttäisiin lisäämään asukkaiden hyvinvointia nykyistä paremmin. Näin olisi myös mahdollista saada erikoissairaanhoidon jokavuotiset huimat määrärahaylitykset vähenemään. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön tiivistämiselläkin vaikutetaan erikoissairaanhoidon määrärahakehitykseen.
Tulevassa terveydenhoitolaissa korostetaan erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyötä. Yhteistyön lisäämisellä vahvistetaan perusterveydenhuollon työntekijöiden osaamista ja parannetaan perusterveydenhuollon työntekijöiden työssäjaksamista. Perusterveydenhuollon toimintakenttä on niin laaja-alainen, että siellä työskentelevillä on oltava mahdollisuus saada konsultaatiotukea erikoisosaajilta. Yhteistyön parantuminen näkyy potilaiden hoidon laadussa.
Tältäkin osin Espoossa on jo edetty. Meillä on päätetty keskittää joidenkin erityisryhmien, mm. nuoruusiän diabeetikoiden ja reumaatikkojen hoitoa, 1-3 isolle terveysasemalle. Kyseisten pitkäaikaissairaiden hoitoa tullaan siten parantamaan yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa.
Johanna Värmälä (sd.)
Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnan pj.
| ||