Blogi
Espoon valtuusto näytti vihreää valoa koulunkäynninavustajien nimikeasiassa
Monessa kunnassa on käytössä koulunkäynninohjaaja-nimike. Espoo ei kuulu näihin kuntiin. Espoossa kyseisistä...
Lue lisää »Sote- uudistus – pirunmoinen ongelma
Suomen sote- uudistus on vaikea, toteaa Merja Tavi-Räisänen yliopistotutkintoon liittyvässä tutkielmassaan (2016)....
Lue lisää »Muualla verkossa
Jaa eteenpäin
Johanna Värmälä
 |
Kalenteri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | ||
| 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 | 12 |
| 13 | 14 | 15 | 16 | 17 | 18 | 19 |
| 20 | 21 | 22 | 23 | 24 | 25 | 26 |
| 27 | 28 | 29 | 30 | 31 |
29.12.2010: Erityisvaltionosuuden kohdentumisessa epäselvyyttä
Tiedote
On syytä selvittää, mihin terveydenhuollon yksiköiden erityisvaltionosuudet menevät, sanoo Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnan pj. Johanna Värmälä (sd.). Terveydenhuollon yksiköt saavat erityisvaltionosuutta perusterveydenhuollon lisäkoulutuksessa tai erikoistumisohjelmassa olevista lääkäreistä, jotka ovat töissä kyseisissä yksiköissä. Tämänkin valtionosuuden päätyminen tarkoitettuun kohteeseen ei ole näköjään selvää ainakaan suurissa kaupungeissa, sanoo Värmälä. - Rahoja tulisi kuitenkin käyttää siihen asiaan, mihin ne on valtionosuuksissa tarkoitettu.
Toinen ongelma on se, että perusterveydenhuollon lisäkoulutuksessa tai erikoistumisopinnoissa olevat lääkärit ovat usein normaalia työvoimaa terveyskeskuksissa. Heidän ei ole mahdollisuutta tehdä työtä siten, että heillä olisi aikaa syventyä potilaiden asioihin kunnolla, mikä taas olisi tärkeää oppimisen suhteen. Kiireettömällä työskentelyllä parannettaisiin myös työn hallintaa, mikä vaikuttaa jaksamiseen ja terveysasemien vetovoimaisuuteen työpaikkoina.
Koska lääkäreiden erikoistumiskoulutukseen ja perusterveydenhuollon lisäkoulutukseen liittyvässä erityisvaltionosuuden käytössä ja koulutuksen toteuttamisessa on parannettavaa, Värmälä on pyytänyt oikeusasiamiehen kannanottoa kyseiseen asiaan. - Olisi hyvä, että oikeusasiamiehen kannanotossa käsiteltäisiin myös lisäkoulutuksessa ja erikoistumisopinnoissa olevien lääkäreiden työpanoksen osuutta kokonaismiehityksessä. Yhden opiskeluissa olevan lääkärin ei pitäisi vastata yhtä valmista lääkäriä, koska hänen tulee saada syventää tietojaan työnsä ohella. Tämä pitäisi huomioida lääkäreiden määrässä terveysasemilla.
| ||