Blogi
Espoon valtuusto näytti vihreää valoa koulunkäynninavustajien nimikeasiassa
Monessa kunnassa on käytössä koulunkäynninohjaaja-nimike. Espoo ei kuulu näihin kuntiin. Espoossa kyseisistä...
Lue lisää »Sote- uudistus – pirunmoinen ongelma
Suomen sote- uudistus on vaikea, toteaa Merja Tavi-Räisänen yliopistotutkintoon liittyvässä tutkielmassaan (2016)....
Lue lisää »Muualla verkossa
Jaa eteenpäin
Johanna Värmälä
 |
Kalenteri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 |
| 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 |
| 15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | 21 |
| 22 | 23 | 24 | 25 | 26 | 27 | 28 |
| 29 | 30 |
14.4.2003: Matinkylä-Olarin palvelulinja
Matinkylä-Olarin palvelulinja
Kiitän joukkoliikennekeskusta aloitteeseeni annetusta vastauksesta.
Vastauksen valmistelija kertoi hyvin, mikä on palvelulinja. En voi olla kuitenkaan korostamatta sitä, että palvelulinjoilla on erittäin suuri motivoiva ja syrjäytymistä ehkäisevä merkitys.
Vastauksen ja asianomaisten kanssa käymieni keskustelujen myötä luotan, että palvelulinjan liikennöintiin vaikuttavien tarvittavien asioiden huomioiminen tähän asti ja jatkossa kuuluu joukkoliikennekeskuksen perustyöhön. Ei ole siis aiheellista syytä pyytää heitä toistamaan tutkimuksia ja selvityksiä, joita on jo tehty ja tehdään toimialalla.
Palvelulinjoista on erittäin hyviä kokemuksia. On luonnollista, kuten kaikkien uusien toimintojen yhteydessä, että linjoja ei osata heti toiminnan aloittamisen jälkeen käyttää niin hyvin kuin virkamiehet ja päättäjät toivovat, mutta kun palvelulinjaa opitaan käyttämään, siitä ei haluttaisi luopua. Näin on käynyt mm. Matinkylä- Olarin palvelulinjan kanssa.
Päättäjänä on tietenkin mietittävä toiminnan taloudellisuutta ja muiden kaupunkien kokemuksia. Vaikka yhden palvelulinjan liikennöintiin näyttää menevän vuositasolla 77 000 euroa tulisi miettiä, mitkä ovat seurannaisvaikutukset linjan liikennöin loputtua. Kotipalvelujen käyttö varmasti lisääntyy. Vanhukset, jotka eivät uskalla tai pysty enää käyttämään normaaleja linja-autoja asioidensa hoitamisessa, jäävät herkemmin kotiin, eristäytyvät ja heidän kuntonsa heikkenee. Vaarana on jopa laitokseen joutuminen aiempaa herkemmin.
Mm. Kuopiossa on huomattu palveluliikeneteen aloittamisen myötä, että erityispalveluna järjestettävien kuljetuspalveluiden hakeminen lykkäytyy jopa usealla vuodella. Ihmiset, jotka eivät pysty enää käyttämään normaaleja linja-autoja, siirtyvät kulkemaan palveluliikenteellä Palilla ja hakevat kuljetuspalvelutukea vasta, jos Palilla kulkeminen alkaa olla hankalaa. Tämän kokemuksen tulisi vaikuttaa myös Espoon suunnitelmiin.
Palvelulinjojen käyttäjämäärä on lisääntynyt myös Matinkylä-Olarissa. Vuoden aikana kasvu on ollut noin 50%. Mielestäni tämä kuvastaa sitä, että käyttäjämäärät ovat lisääntymässä varsinkin kun sana linjan mukavuudesta kiertää ja tiedotus tavoittaa useammat.
Liikkuminen palvelujen luo ja asioiden hoitaminen tulee olla kaikilla Espoon alueilla mahdollista. On ikävä tosiasia, että palvelulinjan lakkauttamisen vuoksi tämä tavoite ei toteudu tasa-arvoisesti. Matinkylä- Olarin vanhukset ovat epätasa-arvoisessa asemassa varsinkin silloin, kun vanhus ei saa kuljetuspalvelutukea ja taksin käyttäminen omakustannushintaan on kohtuutonta. Tähän mennessä sosiaalitoimi on suositellut asukkaille palvelulinjan käyttämistä silloin, kun asiakkaan liikkuminen tavallisessa joukkoliikenteessä olevilla linja-autoilla on hankaloitunut, mutta asiakkaalla ei ole oikeutta saada sosiaalihuoltolain tai vammaispalvelulain mukaista kuljetuspalvelutukea. Nyt sosiaalitoimi ei voi muuta kuin toivoa, että vanhus saisi hoidettua asiansa jollain muulla tavalla, mikäli vanhus ei ole oikeutettu edes kotipalveluun. Kotihoitohan
suunnataan vain eniten apua tarvitseville.
Vastauksen valmistelija Pirkko Lento mainitsee, että vuodelle 2003 myönnetyt määrärahat eivät riitä entisen joukkoliikenteen palvelutason ylläpitämiseen. Määrärahat edellyttävät liikennöintikustannusten vähentämistä. Matinkylä- Olarin palvelulinjan liikennöinnin lakkauttamisen lisäksi mm. kaupunkiradan liityntäliikennöintiin ja linja-autojen kesäliikenteeseen tulee muutoksia. Sen lisäksi, että nykyisiltä sisäisen liikenteen linjoilta joudutaan karsimaan liikennettä, uusia linjoja ei perusteta.
Emmeko voisi esittää lisämäärärahaa? Vastauksen valmistelijan mukaan emme voi vaikuttaa tämän vuoden tilanteen parantamiseksi enää tässä vaiheessa joukkoliikenteen kilpailutuksesta ym.:sta järjestelyasioista, kuten aikataulujen painamisesta, johtuen. Asia on huomioitava vuoden 2004 budjettivalmistelussa. Vuoden 2004 tavoitteena tulisikin olla joukkoliikenteen hyvä peruspalvelutaso ja palvelulinjat jokaisessa aluekeskuksessa.
Arvoisa puheenjohtaja,
Kaiken tämän perusteella esitän toivomuksen: Valtuusto toivoo, että hyvän joukkoliikenteen perustason lisäksi vuoden 2004 talousarviovalmistelussa yhdeksi tavoitteeksi otetaan viimeisimpiin selvityksiin perustuen Matinkylä- Olarin palvelulinjan liikennöinnin aloittaminen uudelleen vuonna 2004.
(toivomus hyväksyttiin yksimielisesti)
| ||