Blogi
Espoon valtuusto näytti vihreää valoa koulunkäynninavustajien nimikeasiassa
Monessa kunnassa on käytössä koulunkäynninohjaaja-nimike. Espoo ei kuulu näihin kuntiin. Espoossa kyseisistä...
Lue lisää »Sote- uudistus – pirunmoinen ongelma
Suomen sote- uudistus on vaikea, toteaa Merja Tavi-Räisänen yliopistotutkintoon liittyvässä tutkielmassaan (2016)....
Lue lisää »Muualla verkossa
Jaa eteenpäin
Johanna Värmälä
 |
Kalenteri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 |
| 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 |
| 15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | 21 |
| 22 | 23 | 24 | 25 | 26 | 27 | 28 |
| 29 | 30 | 31 |
25.8.2003: Osavuosikatsaus
Osavuosikatsaus
Puutun lääkäri- ja sosiaalipalvelujen saatavuuteen, joista kertovat tulostavoitteet 1.1.6 ja 1.1.7. Tulostavoitteisiin tulisi päästä kokonaisuudessaan, eikä vain yksittäissä tapauksissa. Yhtä ainoaa tapaa saavuttaa tavoitteet ei ole. Paljon on tehty, mutta paljon on vielä tekemättä.
Sosiaali- ja terveystoimessa on käynnissä useita omia kehittämishankkeita. Yksi näistä kohdistuu perusterveydenhuoltoon ja yksi toimeentulotuen prosesseihin.
Perusterveydenhuollon toimintatapojen arviointi ja kehittäminen- hankkeessa tavoitteena on lisätä perusterveydenhuollon avohoidon valmiuksia hoitaa väestön terveysongelmia, kehittää ennaltaehkäisevää työtä, hoitoon pääsyä, henkilöstön saatavuutta ja osaamista sekä uudistaa toimintoja ja rakenteita. Projektin tavoitteiden toteutuminen vaikuttaa työn mielekkyyteen, henkilöstön motivaatioon ja hyvinvointiin.
Leppävaaran sosiaali- ja terveyskeskuksessa on koettu hyväksi nuorten lääkäreiden perehdyttäminen. Hyvällä paikalla sijaitsevaan terveyskeskukseen on saatu helposti sijaisia. Miksi ei kuitenkaan vakituisia lääkäreitä?
Espoonlahden sosiaali- ja terveyskeskuksessa aloitetaan myös uusien lääkäreiden saavuttua syyskuun alun tienoolla lääkäreiden perehdyttäminen. Syyskuun alussa yhtä vakanssia lukuunottamatta vakanssit ovat täynnä. Vakansseja hoitaa sijaiset. Miksi ei vakituiset lääkärit?
Monet Espoon terveyskeskukset ovat saaneet tappavan työtahdin paikan maineen. Leppävaara on ehkä päässyt jo tästä maineesta mm. perhehdytysohjelmansa avulla, mutta Espoonlahdessa maineen puhdistustyö on vasta alkanut. Toimenpiteet ovat tarpeellisia, mutta eivät ainoita ratkaisuja ongelmien poistamiseen.
Tarkastuslautakunta on puuttunut väestövastuulääkäreiden vastuulla olevan asukasmäärän kohtuuttomuuteen. Väestövastuulääkärillä on keskimäärin 2300 – 2500 asukasta. Tuore Etelä- Suomen lääninhallituksen julkaisuissa oleva suositus on enintään 2000 asukasta/ lääkäri. Asiakasmäärän kohtuuttomuus ja siten tappava työtahti on ollut myös mm. Espoonlahdesta lähteneiden kokeneiden lääkäreiden poislähdön syy. Espoonlahdessa jopa kuudella lääkärillä on yli 2500 asukasta vastuullaan. Lääkärit eivät ehdi hoitamaan asiakkaita niin hyvin kuin haluaisivat. Se on lääkärinkin etiikan mukaan huono asia.
Tarkastuslautakunta toteaa vuoden 2002 arviointikertomuksessaan seuraavaa: ” Pysyvien lääkäreiden saamiseksi virkoihin sekä laadukkaan ja kokonaisvaltaisen terveydenhuollon perustana on, että väestövastuulääkärillä on oikeankokoinen väestö. Muutettaessa lääkärikohtaisia vastuuväestöjä tulee ottaa huomioon erilaisten vastuuväestöjen luonteesta johtuva työllistävä vaikutus ( väestön ikärakenne ja sen muutokset, palvelujen käyttötottumukset, julkista terveydenhuoltoa korvaavat lääkäripalvelut jne.) eli lääkäreiden vakanssien määrän pitää vastata alueiden tarpeita.”
Mitä siis tulisi tehdä? Lääkäreitä tulisi saada vakinaisiksi hoitamaan vakansseja sekä työn hallittavuuden parantamiseksi lääkäreiden ja hoitajien työnjakoa tulisi tehostaa ja lääkäreiden väestövastuumääriä tulisi pienentää. Leppävaarassa toteutetun perehdyttämisohjelman kaltaisia toimenpiteitä tarvitaan, mutta eipä siitä ole ollut apua lääkäreiden saamiseksi vakinaisiksi. Voikin olettaa, että nykyiset lääkäreiden väestövastuumäärät vaikuttavat lääkäreiden halukkuuteen sitoutua Espoon terveyskeskuksiin. Perusogelma tulee siis poistaa. Lisäksi sairaanhoitajia ei ole vielä tarpeeksi hoitamaan työnjaossa heille siirtyviä kaikkia töitä.
Aluejaoston puheenjohtajana ja sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenenä saan palautetta myös sosiaalityön ongelmista. Toimeentulotuen käsittelyajat ovat pitkiä ja sosiaalityöntekijät työtaakan alla uupuneita. Toimeentulotuen prosessien kehittämisprojektin toivotaan osaltaan helpottavan henkilöstön vaikeaa työtilannetta ja jaksamista sosiaalityössä.
Myös sosiaali- ja terveystoimen henkilöstötoimikunta esittää, että sosiaalityö ja vastaanottotoiminta tulee ottaa perusteelliseen tarkasteluun ja pyrkiä kehittämään niitä työn organisoinnin ja riittävän resurssoinnin kautta. Seurantaraportissa ei esitetä uusia vakansseja, mutta kehittämistyön edetessä asiaan tulisi palata. Sen vuoksi esitän toivomuksen:
Sosiaalipalveluja ja lääkäreiden vastaanottotoimintoja kehitetään. Kehittämistyön edetessä tarkentuu tieto siitä, mitä uusia vakansseja näihin toimintoihin tarvitaan. Valtuusto toivookin, että tieto tarvittavista uusista vakansseista tuotaisiin seuranta III:sen yhteydessä.
Toivomus on tarpeellinen, koska on havaittavissa se, että virkamiehet tarvitsevat valtuustolta tukea vastaanottotoiminnan ja sosiaalityön kehittämiseen. Mikäli valtuusto hyväksyy toivomuksen, se osoittaa halukkuuden vastaanottotoiminnassa ja sosiaalityössä olevien ongelmien poistamiseen.
| ||