Blogi
Espoon valtuusto näytti vihreää valoa koulunkäynninavustajien nimikeasiassa
Monessa kunnassa on käytössä koulunkäynninohjaaja-nimike. Espoo ei kuulu näihin kuntiin. Espoossa kyseisistä...
Lue lisää »Sote- uudistus – pirunmoinen ongelma
Suomen sote- uudistus on vaikea, toteaa Merja Tavi-Räisänen yliopistotutkintoon liittyvässä tutkielmassaan (2016)....
Lue lisää »Muualla verkossa
Jaa eteenpäin
Kalenteri
Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
1 | 2 | 3 | 4 | 5 | ||
6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 | 12 |
13 | 14 | 15 | 16 | 17 | 18 | 19 |
20 | 21 | 22 | 23 | 24 | 25 | 26 |
27 | 28 | 29 | 30 | 31 |
13.2.2006: Seurantaraportti IV
Seurantaraportti IV
Vuosina 2003-2005 tehtiin perusterveydenhuollon arviointi ja kehittämishanke. Sen myötä terveyskeskusten vastaanottotoimintaa on kehitetty, mutta miksi lääkäripalvelujen saatavuus ei ole edelleenkään hyvä? Hankkeella on mm. selkeytetty sairaanhoitajien ja lääkäreiden työnjakoa. Miksi Espoossa ei silti pääse yhdenvertaisesti sairaanhoitajan vastaanotolle?
Osittain tilanne johtuu siitä, että sairaanhoitajilla ei ole vallitsevan lain vuoksi valtuuksia tehdä niin sanotusti lääkäreiden töitä siten, että lääkäreille pääsy helpottaisi nykyisestä. Espoon sairaanhoitajien vastaanotolle pääsyongelmat taas johtuvat siitä, että yhdellä alueella vastaanotolle pääsee pienellä odotuksella ja toisella ei ehkä sinä päivänä olleenkaan, koska sairaanhoitajalla on juuri kyseisenä päivänä vain ajanvarausvastaanottoa. Eihän tilanne pitäisi olla tällainen.
Espoossa on meneillään useita kehittämishankkeita. Toisaalta kaupungin terveyspalveluissa työskentelevä henkilöstö on ilmaissut, että se kokee työnsä kuormittavaksi. Johtuuko kuormittavuus siitä, että henkilöstö tietää, että terveydenhuoltoa tulee kehittää, mutta sille ei anneta mahdollisuuksia toteuttaa sitä? Vai johtuuko se siitä, että sillä ei ole riittäviä vaikutusmahdollisuuksia hankkeissa ja siten omassa työssä? Jos näin on, nyt on aika antaa ammattitaitoiselle henkilöstölle vaikuttamismahdollisuudet.
Esitänkin asiasta toivomuksen:
Valtuusto toivoo, että tehostetaan niiden peruspalvelujen kehittämistä, joita on vaikea saada. Kehittämistyö tehdään henkilöstölähtöisesti, mikä tarkoittaa esimerkiksi lääkäripalvelujen osalta sitä, että Espoon kaupungin terveysasemien henkilöstö alkaa kehittämään omaa toimintaansa. Kehittämistyöhön osallistuminen mahdollistetaan mm. sijaisjärjestelyin. Kehittämistyön tulokset tulisi näkyä vuoden 2006 lopussa, jolloin Espoon eri alueiden asukkaat saavat lääkäri- ja sairaanhoitajapalveluja yhdenvertaisesti.
Toivomuksen tarkoituksena on vaikuttaa kehittämistoimintaan niin, että se olisi nykyistä systemaattisempaa, mikä näkyy yhdenvertaisena toimintana, tuloksellisempaa, mikä näkyy asiakastyytyväisyytenä ja henkilöstölähtöisempää, mikä näkyy työntekijöiden sitoutumisena uusiin toimintatapoihin.
Yksi kehittämiskohde, johon toivon henkilöstön osallistuvan on maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden kielikoulutus. Otan esimerkin taas terveydenhuollosta. Meillä on erinomaisia maahanmuuttajataustaisia lääkäreitä. Minulla ei ole ollut ongelmia ymmärtää heistä niitä, joita olen kohdannut, mutta ikäihmisillä kuulemma on ollut. Olisiko työväenopisto valmis parantamaan tilannetta, jos lääkärit haluavat opetusta?
Asiaa voisi selvittää toivomuksen myötä. Toivomus kuuluu: valtuusto toivoo, että palveluja kehitetään järjestämällä etenkin Espoon kaupungin sosiaali- ja terveystoimessa työskenteleville maahanmuuttajataustaisille työntekijöille suomenkielen koulutusta.
| ||