Blogi
Espoon valtuusto näytti vihreää valoa koulunkäynninavustajien nimikeasiassa
Monessa kunnassa on käytössä koulunkäynninohjaaja-nimike. Espoo ei kuulu näihin kuntiin. Espoossa kyseisistä...
Lue lisää »Sote- uudistus – pirunmoinen ongelma
Suomen sote- uudistus on vaikea, toteaa Merja Tavi-Räisänen yliopistotutkintoon liittyvässä tutkielmassaan (2016)....
Lue lisää »Muualla verkossa
Jaa eteenpäin
Johanna Värmälä
 |
Kalenteri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 |
| 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 |
| 15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | 21 |
| 22 | 23 | 24 | 25 | 26 | 27 | 28 |
| 29 | 30 |
10.4.2006: Valtuustokysymykseni diabeetikoiden hoidosta
Valtuustokysymys diabeetikoiden hoitoon panostamisesta
Diabetesta sairastaa jo lähes puoli miljoonaa suomalaista, eikä mikään näytä pysäyttävän sairauden lisääntymistä, kertoo ensimmäinen suomalainen Diabetesbarometri.
Espoossa on arvioiden mukaan lähes 8500 diabeetikkoa. Diabetesbarometrin perusteella diabeetikkojen määrä Espoossa voikin olla huomattavasti suurempi, mutta ei kuitenkaan ehkä ihan 21 000. Tiedämme kuitenkin, että terveyskeskuksissa on hoidossa arviolta 2000 diabeetikkoa ja edellisten lisäksi terveyskeskuksesta hakee hoitovälineensä noin 2000 diabeetikkoa. Suuri osa sairastaa diabetesta siis tietämättään.
Mitä pitäisi tehdä? Miten me valtuutetut voimme puuttua tilanteeseen?
Nostaisin täällä käytävässä keskustelussa esille kaksi asiaa. Motivaation ja resurssit.
Lähestyn asiaa tutusta näkökulmasta.
Lääkäreillä on ollut saatavissa vuodesta 2002 lähtien liikkumisresepti. Vuonna 2004 tehdyssä reseptin käyttöä ja siihen liittyviä kehittämistarpeita kartoittavassa tutkimuksessa ilmeni, että resepti on joidenkin lääkäreiden mielestä lisäapu motivoitaessa potilaita liikkumaan. Resepti soveltui tutkimukseen osallistuneista 86 lääkäristä 18%:n mielestä elämäntapamuutoksiin ja liikkumisen aloittamiseen motivoituneille, ehkä hieman empiville potilaille, mutta vain 5%:n mielestä aiemmat liikkumistottumuksensa unohtaneille.
Liikkumisreseptin käytön esteenä lääkärit pitävät ajan puutetta. Jos lääkäreiden työmäärä on suuri, koska heillä on paljon asukkaita vastuullaan, ei ole ihme, että he eivät ehdi keskittyä asiakkaan motivointiin.
Espoossa on meneillään erinomaisia kehittämistoimenpiteitä, joilla voidaan toivottavasti saada diabeetikoiden määrän kasvu taittumaan ja joiden avulla voidaan parantaa diabeetikoiden hoitoa. On kuitenkin syytä muistaa, että, jos haluamme ihmiset liikkeelle ja laihtumaan, työntekijöillä, joita asiakas kohtaa tulee olla aikaa motivointiin. Asia on siis mitä suuremmassa määrin myös meidän valtuutettujen vastuulla. Meidän tehtävän on turvata riittävät resurssit, jotta ammattilaiset voivat tehdä työnsä tuloksellisesti ja asiakas saa tarvitsemansa palvelun.
XXX
Diabetes ei ole kallis sairaus hoitaa, mutta siihen liittyvien lisäsairauksien hoitaminen on kallista. Valitettavan usealla "juuri diagnosoidulla" tyypin 2 diabeetikolla on lisäsairauksia.
Diabeetikot joutuvat käyttämään lisäsairauksiensa hoidon vuoksi erikoissairaanhoidon palveluja, joista tiedetään, että niiden kustannukset ovat noususuunnassa. Hyvin hoidettuina ja ilman lisäsairauksia he selviytyvät hyvin perusterveyshuollossa, kun siellä on tieto siitä, että etenkin tyypin 2 diabeetikkojen hoidossa tulee sokeritasapainon lisäksi huolehtia myös verenpaineen, poikkeavien rasva-arvojen ja lisääntyneen veren hyytymistaipumuksen asianmukaisesta ja tehokkaasta hoidosta.
XXX
Professori, lääketieteen tohtori Tero Kangas on selvittänyt diabetekseeni liittyviä asiakysymyksiä laajasti. Ohessa hänen näkemyksensä säästömahdollisuuksista. Teille on jaettu tämä tieto pöydällenne.
Harmi, että Tero Kangas ei itse saanut tulla kertomaan asiasta.
Lopuksi, valtuustokysymyksieni kohtiin: 1,2 ja 5 vastaus on ei. Oheismateriaalissa oli diabetestyöryhmän vastaus ja ohessa esimerkiksi Dehkon kohdasta, joka ei toteudu Espoossa.
Kohdat 3 ja 4 taas ovat sellaiset, joihin on syytä palata talousarvioneuvottelujen yhteydessä.
| ||