Blogi
Espoon valtuusto näytti vihreää valoa koulunkäynninavustajien nimikeasiassa
Monessa kunnassa on käytössä koulunkäynninohjaaja-nimike. Espoo ei kuulu näihin kuntiin. Espoossa kyseisistä...
Lue lisää »Sote- uudistus – pirunmoinen ongelma
Suomen sote- uudistus on vaikea, toteaa Merja Tavi-Räisänen yliopistotutkintoon liittyvässä tutkielmassaan (2016)....
Lue lisää »Muualla verkossa
Jaa eteenpäin
Kalenteri
Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 |
8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 |
15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | 21 |
22 | 23 | 24 | 25 | 26 | 27 | 28 |
29 | 30 |
11.9.2006: Hoitoalasta
Valtuustoaloite pääkaupunkiseudun laajuisesta hoitoalan hoitohenkilöstön työnvaativuuden arvioinnista, henkilöstömitoituksista ja palkkatason korjaamisesta
Arvoisa puheenjohtaja
Hoitajien palkkataso on varmasti se, mikä on puhututtanut jo jonkin aikaa erittäin paljon. Meille luottamushenkilöille, jotka olemme yrittäneet vaikuttaa asiaan on sanottu, että asia ei kuulu meille. Käsitykseni on toinen. Kyllä asia meille kuuluu, koska me päätämme määrärahoista. Toisaalta voimme esittää toivomuksia asioiden eteenpäin viemiseksi. Toimenpiteet sitten tietenkin tapahtuvat virkamiestasolla yhteistyössä järjestöjen kanssa.
Aloitteen vastauksessa kerrotaan, kuinka järjestelyerää on jaettu Espoossa. Erä on hyvä kannustavuuden kannalta, mutta sillä ei palkkatasoa korjata siten, mitä aloitteessa on tarkoitettu. Hoitoalalla tarvitaan kunnon palkkatason korottamista.
Työn vaativuuden arviointi on tärkeä mittari palkkatason korjaamisessa. Kuten mm. Jarmo Jääskeläinen tietää keskusteltuaan Ursula Johanssonin kanssa, työnvaativuuden arvioinnissa on puutteita. Se ei vastaa nykyajan työn vaativuutta ja muuttuneita toimenkuvia. Hoitajat ovat työnjaon kautta saaneet enemmän töitä vastuulleen ja asiakkaiden ongelmat ovat aikaisempaa vaativia ongelmien monipuolistuttua. Valtuusto voisikin esittää, että työnvaativuuden arviointia kehitetään vastaamaan näitä asioita. Esitänkin asiasta toivomuksen:
Valtuusto toivoo, että hoitoalan hoitajien työnvaativuuden arviointia tarkistettaisiin, jotta se vastaisi nykyistä paremmin nykyajan työn vaativuutta ja muuttuneita toimenkuvia.
Näin tarkistettaisiin ainakin terveydenhoitajien, sairaanhoitajien, perushoitajien ja lähihoitajien työnvaativuuden arviointia.
Palkka ei kuitenkaan ole ainoa hoitoalalle houkutteleva tekijä. Hallintoylihoitajamme Kirsi Leino mainitsi eräässä Länsiväylässä, että palkka, työolot, työnantajan maine ja koulutus houkuttelevat tai sitten ei. Hyvä toteamus ja siitä tulee ilmi myös se, että kaikkia houkuttelevia tekijöitä ei ole vielä kokeiltu.
Hoitoalalla tulee olla riittävästi työntekijöitä. Hoitoalasta, kuten neuvolatyöstä ja vanhustenpalveluista, on olemassa valtakunnallisia henkilöstömitoitussuosituksia ja niistä on apua, kun halutaan saada hoitoalan työpaikkaan riittävä määrä työntekijöitä. Aloitteessa perään kuulutettiin niiden valtakunnallisten suositusten yhtenäistä noudattamista pääkaupunkiseudun kunnissa. Onhan tavoitteena tosiaan se, että työvoimasta ei kilpailla, vai onko edelleen? Aloitteen vastaus ei vastaa kuitenkaan suoraan tuohon asiaan.
Kuten sosiaaliala, hoitoala on tosiaan ala, josta tulisi keskustella perusteellisesti pääkaupunkiseututasoisesti ja joista tarvitsee tehdä kuntien välisiä sopimuksia. Tähän siis pätee se, mitä mainitsin edellisen asian kohdalla pääkaupunkiseudun henkilöstöstrategiasta.
Esitänkin toivomuksena:
Valtuusto toivoo, että kaupunginhallitus ohjeistaa Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnassa toimivia Espoon edustajia tehostamaan pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyötä hoitoalan vetovoimaisuuden parantamiseksi.
| ||