Blogi
Espoon valtuusto näytti vihreää valoa koulunkäynninavustajien nimikeasiassa
Monessa kunnassa on käytössä koulunkäynninohjaaja-nimike. Espoo ei kuulu näihin kuntiin. Espoossa kyseisistä...
Lue lisää »Sote- uudistus – pirunmoinen ongelma
Suomen sote- uudistus on vaikea, toteaa Merja Tavi-Räisänen yliopistotutkintoon liittyvässä tutkielmassaan (2016)....
Lue lisää »Muualla verkossa
Jaa eteenpäin
Johanna Värmälä
 |
Kalenteri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 |
| 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 |
| 15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | 21 |
| 22 | 23 | 24 | 25 | 26 | 27 | 28 |
| 29 | 30 |
23.2.2009: Seurantaraportti II
Paheksun sitä, että edellinen sosiaali- ja terveyslautakunta ei saanut käsitellä kyseistä seurantaraporttia. Asia olisi pitänyt tuoda lautakunnalle, jolla oli kokous vielä tammikuussa.
Sitten tulostavoitteisiin. Uudella sosiaali- ja terveyslautakunnalla tulee olemaan paljon töitä tulostavoitteiden saavuttamisessa, koska liian moni tulostavoite on nyt jäänyt saavuttamatta.
Tulostavoitetta, iäkkäiden espoolaisten ennaltaehkäiseviä palveluja on lisätty, hoidon ja hoivan laatua parannettu ja kuntoutusta tehostettu, ei ole saavutettu kuin osittain, vaikka ikäihmiset ansaitsisivat laadukkaita palveluita. Heidän on päästävä kotiin sairaalasta tukitoimenpiteiden ja palvelujen turvin nopeammin kuin seurannan perustella he pääsevät. Kotona heidän on saatava kuntoutusta, joka ei ole asianmukaista, jos sitä annetaan vain kerran viikossa. Kun ikäihmiset saavat asianmukaisia palveluja, he eivät joudu hakeutumaan nopeasti uudestaan sairaalaan ja palvelut ovat vaikuttavia.
Seurantaraportissa ilmenee myös, että neuvoloiden kotikäyntien määrä oli vuonna 2008 matalampi kuin edellisenä vuotena. Kotikäyntien määrää tulee kasvattaa. Se onnistuu, kun terveydenhoitajia on asianmukaisesti ja he voivat keskittyä ydintyöhönsä jättämällä ylimääräiset sihteerintyönsä jollekin muulle. Tarvitaan siis töiden järkeistämistä.
Olen huolissani myös terveysasemapalvelujen tilanteesta.
Terveysasemapalvelujen saatavuus on heikentynyt täyttölupamenettelyn myötä. Tämä selviää vertailemalla vuoden 2008 seurantaraporttia I ja käsittelyssä olevaa raporttia II. Nykyään täyttölupamenettelystä päättää kaupunginjohtaja. Onkin ehkä tarpeen tarkistaa, kuka tekee täyttölupamenettelypäätökset ja onko koko menettely yleensä tarpeen sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakaspalveluissa, jos lupamenettelyllä on näin vakavat seuraukset. Tarvittavat sijaiset tulee palkata terveysasemapalveluihin vanhustenpalveluista puhumattakaan.
Tarvitaan myös valtakunnallisia toimenpiteitä terveysasemapalvelujen saatavuuden parantamiseksi. On turha vaatia terveysasemapalvelujen saannin parantamista, jos ei olla
valmiita tekemään perusteellisia parannuksia koko terveyspalvelujärjestelmään.
Terveysasemapalvelujen saatavuutta ei paranneta houkuttelemalla lääkäreitä julkisen sektorin tukemalle yksityiselle puolelle. Palvelusetelijärjestelmän laajentaminen ei siis ole ratkaisu, kun halutaan lääkäreitä terveysasemille.
Asukkaiden eriarvoisuutta ei poisteta myöskään ilman radikaalia kela-korvausjärjestelmän muutosta. Kela-korvauskäytäntöä tulisi muuttaa niin, että yksityisen puolen yleislääkärikäyntejä ei tuettaisi kela-korvauksin työterveyshuollon korvauksia lukuunottamatta.
Tilannetta voidaan parantaa myös lisäämällä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyötä. Tavoitteena tulee olla terveyskeskuslääkäreille tehokas konsultaatiojärjestelmä ja eri erikoisalojen lääkäreiden vastaanottojen lisääminen terveysasemilla. Espoo käyttää vuodessa terveydenhuoltopalveluihin lähestulkoon 265 miljoonaa euroa, joista noin 187 miljoonaa euroa menee HUS:iin. Työnjakoa on todella syytä kehittää vääristyneen kustannustenjaon oikaisemiseksi. Perusterveydenhuollon tulee olla
toiminnan kivijalka.
Terveysasemapalvelut tulevatkin olemaan uuden sosiaali- ja terveyslautakunnan tehotarkkailussa. Asukkaiden on saatava terveysasemapalvelunsa lain mukaisesti ja laadukkaasti.
| ||