Blogi
Espoon valtuusto näytti vihreää valoa koulunkäynninavustajien nimikeasiassa
Monessa kunnassa on käytössä koulunkäynninohjaaja-nimike. Espoo ei kuulu näihin kuntiin. Espoossa kyseisistä...
Lue lisää »Sote- uudistus – pirunmoinen ongelma
Suomen sote- uudistus on vaikea, toteaa Merja Tavi-Räisänen yliopistotutkintoon liittyvässä tutkielmassaan (2016)....
Lue lisää »Muualla verkossa
Jaa eteenpäin
Johanna Värmälä
 |
Kalenteri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 |
| 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 |
| 15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | 21 |
| 22 | 23 | 24 | 25 | 26 | 27 | 28 |
| 29 | 30 |
4.12.2009: Vuoden 2010 talousarvio
Arvoisa puheenjohtaja
On tärkeää, että Espoon sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjät saavat vastinetta verorahoilleen ensi vuoden talousarvion perusteella. Erityisen tyytyväinen olen siitä, että vanhustenpalvelut, vammaispalvelut ja opetustoimi tulevat saamaan määrärahoja enemmän kuin kaupunginjohtajan ehdotuksen perusteella ne olisivat saaneet.
Neuvotteluissa hyväksytyillä määrärahoilla pystymme mm. hankkimaan kotihoidossa oleville, eniten apua tarvitseville dementikoille hoitopaikkoja, lisäämään omaishoidontuen saajien määrää tämänvuotisesta ja
pitämään kotihoidonpalvelujen tarjonta asianmukaisena.
Jokainen sentti on siis tarpeen. Ehkäpä tieto, että vanhustenpalveluissa jopa 70 prosenttia menoista ovat henkilöstömenoja auttaa ymmärtämään määrärahojen tarpeellisuuden. Henkilöstömenojen lisäksi määrärahoja käytetään esimerkiksi laitoshoidossa etenkin potilaiden lääkkeisiin, heidän ruokaansa ja tilojen siivoukseen – siis perusasioihin.
Olen tyytyväinen siitä, että neuvottelutuloksen perusteella saimme lautakunnalle selkänojaa tarkoituksenmukaisten, ikäihmisten hoitopaikkojen saamiseksi, josta kävimme keskustelua jo ennen talousarvioneuvotteluja. Toivon kuitenkin, että voimme palata tarkoituksenmukaisten hoitopaikkojen saamiseen liittyviin määrärahoihin vielä ensi vuonna.
Olen tyytyväinen myös siitä, että neuvotteluissa päätettiin kohdentaa perhe- ja sosiaalipalvelujen määrärahoja toisin kuin kaupunginjohtaja ehdotti. Siten omaishoitajille on mahdollista saada nykyistä enemmän vapaapäiviä, joita ei ole nyt pystytty toteuttamaan. Se onnistuu, kun saamme tilapäishoidon toimimaan paremmin kuin se on toiminut tähän asti.
Espoon tarkastuslautakunta on vuosia puuttunut sosiaali- ja terveyspalvelujen alibudjetointiin. Valitettavasti emme vieläkään pääse tuosta kierteestä käsittelyssä olevalla budjetilla. Tarkastuslautakunnan huomautukset tulisi ottaa huomioon tulevissa budjettisuunnitelmissa. Tämä on hyvä tiedostaa jo tässä vaiheessa, joten virkamiesten on turha suunnitella sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyviä säästötoimenpiteitä.
Tulemme tekemään rakennemuutoksia sosiaali- ja terveyspalveluissa. Merkittävänä pidän erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyön vahvistamista, josta olen puhunut useita vuosia. Erikoislääkärikonsultaatioita tehdään jatkossa tietyillä terveysasemilla, jota myös olen aiemmin ehdottanut. Valmisteilla on lisäksi sähköinen ajanvaraus- ja peruutusmenettely, joka täydentää normaalia ajanvarausta.
Espoon sosiaali- ja terveystoimi tukee järjestöjä, joiden toiminta täydentää tai korvaa sosiaali- ja terveyspalveluja tai edistää yhteisöllisyyttä. Ensi vuonna kyseiseen tukeen tarkoitettuja määrärahoja tulisi olemaan käsittelyssä olevan talousarvion perusteella vähemmän kuin tänä vuonna. En hyväksy määrärahavähennystä. Uskon, että pystymme pitämään tämän vuoden määrärahatason, kun teemme määrärahasiirtoja sosiaali- ja terveystoimen momentin 21, toimialan esikunnan sisällä (s.65).
Siksi esitänkin toivomuksen:
Valtuusto toivoo, että sosiaali- ja terveyslautakunta voi kohdentaa momentin 21 toimialan esikunnan määrärahoja siten, että vuoden 2009 järjestöavustustaso voidaan pitää vuonna 2010.
| ||