Blogi
Espoon valtuusto näytti vihreää valoa koulunkäynninavustajien nimikeasiassa
Monessa kunnassa on käytössä koulunkäynninohjaaja-nimike. Espoo ei kuulu näihin kuntiin. Espoossa kyseisistä...
Lue lisää »Sote- uudistus – pirunmoinen ongelma
Suomen sote- uudistus on vaikea, toteaa Merja Tavi-Räisänen yliopistotutkintoon liittyvässä tutkielmassaan (2016)....
Lue lisää »Muualla verkossa
Jaa eteenpäin
Johanna Värmälä
 |
Kalenteri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 |
| 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 |
| 15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | 21 |
| 22 | 23 | 24 | 25 | 26 | 27 | 28 |
| 29 | 30 | 31 |
21.10.2013: Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman hyväksyminen
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on lakisääteinen asiakirja, jonka hyväksymme toista kertaa Espoossa. Viime valtuustokaudella, noin neljä vuotta sitten totesimme ensimmäistä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa hyväksyessämme, että seuraavan hyvinvointisuunnitelman laatimisen yhteydessä tarkastelua laajennetaan koskemaan mm. liikuntatoimea, joka omalta osaltaan mahdollistaa lasten ja nuorten hyvinvoinnin toteutumista laaja-alaisesti.
Kun sosiaali- ja terveyslautakunta käsitteli nyt käsittelyssä olevaa hyvinvointisuunnitelmaa viime kesäkuun kokouksessaan, lautakunta pitikin tärkeänä, että erityisesti liikunta-, nuoriso- ja kulttuuripalveluissa osallistutaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan ja siihen liittyviin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. Jostain syystä kulttuurilautakunta ei ole käsitellyt asiakirjaa kokouksessaan, mutta esimerkiksi opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta on tehnyt hyviä lisäyksiä ja muutoksia siihen.
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tärkeä asiakirja, jonka avulla saamme tietoa lasten ja nuorten asioista päätöksentekomme tueksi. Viime kaudella saimme sen avulla mm. kurottua umpeen terveydenhoitajavajeemme. Toivottavasti huomasitte liitteessä kaksi olevan maininnan, että meillä on jälleen vajetta terveydenhoitajien määrässä. Tämä vaje on kurottava umpeen, jotta lapset, nuoret ja heidän perheensä saavat tarvitsemiaan terveydenhoitajapalveluja. Samaisessa liitteessä myös todetaan, että ensi vuonna astuu voimaan laki, jonka velvoittaa terveydenhoitajapalvelujen nykyistä parempaan tarjoamiseen. Tulevissa budjettineuvotteluissa ratkaistaankin se, saammeko kurottua umpeen opiskelijaterveydenhuollon terveydenhoitajavajeen, jotta opiskelijat pääsevät ensi vuonna voimaan
astuvan lain mukaisesti terveydenhoitajalle.
Terveydenhoitajapalvelujen ohella nostan esille lapsiperheköyhyyden, johon liittyviä toimenpiteitä sisältyy myös tähän suunnitelmaan. Pienituloisuus ja köyhyys heikentävät vanhempien mahdollisuutta selviytyä lasten ja nuorten elämiseen liittyvistä menoista. Köyhän perheen lasten ja nuorten osallistumismahdollisuudet ovat muita vähäisemmät, jonka vuoksi syrjäytymisriski suurenee. Hyvätuloisten ja hyvin koulutettujen asukkaiden Espoossa pienituloisuus voi subjektiivisena kokemuksena olla jopa keskimääräistä raskaampi taakka. On näytettävä tutuille ja naapureille, että pärjää, vaikka todellisuudessa arki on rahan riittävyyden kanssa kamppailua.
Kyseinen kamppailu vaikuttaa koko perheeseen. Eri sosiaali- ja terveyspalveluilla, varhaiskasvatuksella, opetus- ja liikuntatoimella, nuorisotoimella ja kulttuuripalveluilla onkin oma merkittävä roolinsa lasten, nuorten ja heidän perheidensä voimavarojen tukemisessa. Myös muiden lasten ja perheiden kanssa toimijoiden, kuten seurakunnan ja kolmannen sektorin järjestöjen rooli on erittäin tärkeä. Yksi yhteisistä suunnitelmaan liittyvistä tavoitteistamme onkin, että jokaisella lapsella ja nuorella olisi yksi hänelle mieluisa harrastus, joka tukee hänen itsetuntonsa kehittymistä.
Me valtuutetut päätämme määrärahoista, joilla voidaan palkata riittävä määrä työntekijöitä. Olen luottamustoimessani Espoossa nähnyt senkin ajan, jolloin lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä hyvinvoinnista huolehtiminen ei ollut mahdollista kuulemma kaupungin talouden vuoksi. Toivottavasti me kaikki tai ainakin meistä enemmistö on tällä kaudella sitä mieltä, että lasten, nuorten ja heidän perheiden hyvinvoinnista tulee huolehtia oli taloustilanne mikä tahansa.
Käytännössä se tarkoittaa sitä, että emme saa säästää lapsiperheiden perhetyöstä, kuten vuonna 2006, jolloin Espoo ei pystynyt aina auttamaan perheitä, kun lapsiperheet tarvitsivat tilapäistä kotihoidon apua lasten- ja/tai kodinhoitoon. Meidän tulee myös huomioida lastensuojelun kehittämissuunnitelmassa esitetyt asiat, kuten se, että tarvitsemme lastensuojelutyön avohuoltoon ainakin yhdeksän uutta sosiaalityöntekijää.
Pahoittelen sitä, että vammaisneuvosto sai kommentoida lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa vain muutama viikko ennen lautakunnan kokousta. Vammaisneuvosto muistutti meitä, että palveluja ei tule kehittää vain parhaiten pärjäävien näkökulmasta. Se myös muistutti, että palvelujen esteet on poistettava, jota arki sujuu. Vammaisneuvoston esille ottamat näkökulmat on ainakin osittain huomioitu suunnitelmassa. Niitä tulee myös jatkotyöstää suunnitelman toimenpanosta vastaavassa ohjausryhmässä.
Arvoisat valtuutetut, toivon teidän huomioivan sen, että tämä suunnitelma on sellainen asiakirja, joka tulee huomioida tulevien vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmissa.
| ||