Blogi
Espoon valtuusto näytti vihreää valoa koulunkäynninavustajien nimikeasiassa
Monessa kunnassa on käytössä koulunkäynninohjaaja-nimike. Espoo ei kuulu näihin kuntiin. Espoossa kyseisistä...
Lue lisää »Sote- uudistus – pirunmoinen ongelma
Suomen sote- uudistus on vaikea, toteaa Merja Tavi-Räisänen yliopistotutkintoon liittyvässä tutkielmassaan (2016)....
Lue lisää »Muualla verkossa
Jaa eteenpäin
Johanna Värmälä
 |
Kalenteri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 |
| 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 |
| 15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | 21 |
| 22 | 23 | 24 | 25 | 26 | 27 | 28 |
| 29 | 30 |
22.1.2017: Hyvinvointiraportti
Käsittelemme hyvinvointiraporttia, joka on tuotava valtuustolle vuosittain. Raportissa on myös jonkin verran tietoa hyvinvointiin vaikuttavien asioiden vuoksi toteutetuista toimenpiteistä. Sitä olisi voinut olla enemmänkin eli hyvinvointiraportti olisi voinut olla laajempi. Erityisesti jäin kaipaamaan toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointia.
Hyvinvointiraportin lopussa olevasta osiosta ilmenee, että terveyden ja hyvinvoinnin kokonaisuutta ollaan kehittämässä. Se on tarpeen, koska vaikutelma on, että Espoossa on terveyden ja hyvinvoinnin palikat hyvin levällään. Meillä on kyllä hyviä ohjelmia ja suunnitelmia, kuten lasten ja nuorten hyvinvointikertomus ja ikääntymispoliittinen ohjelma, mutta terveyden ja hyvinvoinnin kokonaisuus on hyvin pirstaleinen.
Olisi myös tärkeää saada espoolaisilta tietoa siitä, mitä hyvinvointi merkitsee asukkaille. Se auttaisi suuntaamaan voimavaroja oikein. Hyvinvointikäsitteen määrittely nousi esille myös poliitikkojen ja virkamiesjohdon yhteisessä työseminaarissa alustuspuheenvuoron pitäneen kehittämispäällikkö Sormusen toimesta. Hän kehotti tekemään hyvinvointikäsitteen määrittelyn. Muutenkin erittäin antoisa seminaari on toivottavasti vienyt eteenpäin terveyden ja hyvinvoinnin asioissa. Nopeamminkin olisi voinut edetä, koska lähes vuosi seminaarin jälkeen ollaan vasta nyt siis kaupunkitasoisesti keskittymässä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteiden vahvistamiseen.
Jotta tämä työ voisi edetä, on kuitenkin siis otettava tavoitteeksi, että meillä on määritelty, mitä on hyvinvointi. Sinulle se merkitsee jotain, toiselle, eri elämäntilanteessa olevalle se tarkoittaa mahdollisesti jotain toista. Jotta hyvin toimeentuleva ei määrittele heikommin toimeentulevan käsitystä, on tarpeen kysyä asukkailta, mitä on heidän mielestänsä hyvinvointi. Kattavan tiedon saamiseksi kysely tulee kohdistaa myös mm. kotihoidon asiakkaille ja sellaisille, jotka eivät käytä internettiä.
Esitänkin toivomuksen:
Valtuusto toivoo, että Espoossa määritellään hyvinvoinnin käsite siten, että kuntalaiset osallistuvat käsitteen määrittelyyn.
| ||