web stats
diashow
Johanna Värmälä

Blogi

Espoon valtuusto näytti vihreää valoa koulunkäynninavustajien nimikeasiassa

Monessa kunnassa on käytössä koulunkäynninohjaaja-nimike. Espoo ei kuulu näihin kuntiin. Espoossa kyseisistä...

Lue lisää »

Sote- uudistus – pirunmoinen ongelma

Suomen sote- uudistus on vaikea, toteaa Merja Tavi-Räisänen yliopistotutkintoon liittyvässä tutkielmassaan (2016)....

Lue lisää »

Muualla verkossa

Jaa eteenpäin

Johanna Värmälä

Johanna Värmälä

Kalenteri

Ma Ti Ke To Pe La Su
          1 2
3 4 5 6 7 8 9
10 11 12 13 14 15 16
17 18 19 20 21 22 23
24 25 26 27 28 29 30
31            
Tietotori

14.11.2005: Valtuustokysymys diabeetikoiden hoidosta

Valtuustokysymys diabeetikoiden hoitoon panostamisesta

Espoossa on jo tällä hetkellä diabeetikoita eräiden tutkimustulosten mukaan arviolta ainakin 8500. On esitetty, että diabeetikoiden määrä lisääntyy rajusti. Suurin osa diabeetikoista on tyypin kaksi diabeetikoita, joista huomattavan osan sairastumista olisi voitu pitkittää tai jopa estää elämäntapamuutoksilla. Elämäntapamuutoksien omaksuminen vaatii tiedon saamista ja sen ymmärtämistä, mikä puolestaan edellyttää ohjausta, jota nimenomaan diabeteshoitajat on koulutettu antamaan.

Diabeetikoiden hoito on siis muutakin kuin hoitovälineiden jakamista. Ammattitaitoiset, diabeetikoiden hoitoon koulutetut diabeteshoitajat pystyvät neuvomaan ja ohjaamaan sekä diabeetikoita että diabetesriskiryhmäläisiä. Heidän työnsä yhtenä tavoitteena on saada aikaan omahoidon motivaatio. Sen avulla hyvä omahoito onnistuu ja tehostuu sekä hoitotasapaino paranee ja voidaan ehkäistä kalliita lisäsairauksia. Toisaalta riskiryhmään kuuluvat pystyvät neuvonnan ja ohjauksen avulla siirtämään tai jopa estämään elämäntapamuutoksin diabetekseen sairastumistaan.

Espoossa on vain kaksi kokopäiväistä ja ammattikoulutuksen saanutta diabeteshoitajaa. Lisäksi Espoon 12 terveysasemalla on n.15 diabetesvastuuhoitajaa, joiden pääasiallinen tehtävä on usein hoitovälinejakelu. Suuri osa näistä vastuuhoitajista ei kuitenkaan ole saanut riittävästi koulutusta diabeetikoiden hoidonohjaukseen ja hoitamiseen.

Diabetes ei ole onnistuneesti hoidettuna kallis sairaus, mutta huonosta diabeteksen hoitotasapainosta aiheutuvien lisäsairauksien hoito on kallista. Lisäsairauksien aiheuttamat vammauttavat komplikaatiot aiheuttavat  67 % diabeetikoiden hoidon kokonaiskustannuksista. Yhden kakkostyypin diabeetikon hoito maksaa vuodessa keskimäärin 10 300 euroa, jos hänelle on kehittynyt lisäsairauksia. Lisäsairaudettoman kakkostyypin diabeetikon hoitokustannukset ovat noin 530 euroa vuodessa eli vain 5 % siitä mitä komplisoituneen diabeetikon hoito maksaa.

Diabeetikot joutuvat käyttämään lisäsairauksiensa hoidon vuoksi erikoissairaanhoidon palveluja, joista tiedetään, että niiden kustannukset ovat noususuunnassa. Hyvin hoidettuina ja ilman lisäsairauksia he selviytyvät hyvin perusterveyshuollossa, kun siellä on tieto siitä, että etenkin tyypin 2 diabeetikkojen hoidossa tulee sokeritasapainon lisäksi huolehtia myös verenpaineen, poikkeavien rasva-arvojen ja lisääntyneen veren hyytymistaipumuksen asianmukaisesta ja tehokkaasta hoidosta.

Professori, LT Tero Kankaan laskelmien mukaan kakkostyypin diabeetikoista vain noin 60% on saavuttanut sokeritasapainonsa suhteen hoitotavoitteensa. Diabeetikoiden muut hoitotavoitteet (verenpaine ja rasva-arvot) olivat nekin valtaosin saavuttamatta vuonna 2004.  

Diabeetikoiden hoitoa ollaan kehittämässä Espoossa. Kehittämistoimenpiteet ovat kuitenkin käytettävissä vasta pitkän ajan kuluttua. Edellä olevan perusteella me allekirjoittaneet kysymme:   

1. Panostetaanko Espoossa diabeetikoiden hoitoon ja hoidonohjaukseen riittävästi tällä hetkellä?
2. Ovatko espoolaisten diabeetikoiden hoidon ja hoidonohjauksen resurssit heidän kanssa toimivien käsitysten mukaan riittävät?
3. Miten espoolaisten diabeetikoiden, etenkin tyypin 2 diabeetikoiden hoitoa voitaisiin kohentaa, jotta kyettäisiin vähentämään siihen liittyviä lisäsairauksia ja niistä aiheutuvia erikoissairaanhoidon suuria kuluja?
4. Miten diabeteksen ennaltaehkäisyä voitaisiin lisätä, jotta silläkin olisi vaikutusta erikoissairaanhoidon kuluihin?
5. Toteutuuko diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelman Dehkon linjaukset Espoossa?
6. Olisiko kaupunginvaltuutetuille mahdollista järjestää prof., LT Tero Kankaan alustus näistä kysymyksistä esimerkiksi jonkin valtuuston kokouksen yhteyteen?

Uutiset Espoo.fi

Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä puoltaa yleisötilaisuuksien lohkomisvaatimuksesta sekä kahden metrin turvaväleistä luopumista

Epidemiatilanne pääkaupunkiseudulla on kehittynyt kohti parempaa suuntaa, vaikka tartuntamäärät ja positiivisten testien osuus ovat edelleen korkeita...

Lue lisää »

Valtuusto jakoi luottamuspaikat

Valtuuston puheenjohtajaksi valittiin Henna Partanen (Vihr.) ja kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi Henrik Vuornos (Kok.).

Lue lisää »

Uutiset JHL.fi

Sopimustavoitteet pöytään valtion neuvotteluissa

Valtion pääsopijajärjestöt JHL, Pro ja Juko tavoittelevat neuvotteluissa muun muassa ostovoimaa parantavaa palkkaratkaisua, joka painottuu...

Lue lisää »

Aluevaaliehdokas, muistathan käyttäytyä hyvin?

Aluevaltuusto on työpaikka sinne valituille valtuutetuille ja monille virkamiehille. Jokaisella on oikeus tehdä työnsä rauhassa. Työpaikalle keskitytään...

Lue lisää »

Uutiset Demokraatti.fi

EK:n Häkämies ja STTK:n Palola eri linjoilla lomauttamisten nopeuttamisesta – korkean tason valmiusryhmä pui koronatukitoimia huomenna

– Kun hallitus nyt eteni yrittäjien työttömyysturva-asiassa ja kustannustuissa tunnetulla tavalla, vähän hämmästelimme sitä että yt-laki ja...

Lue lisää »

HS-gallup: Suomalaisten Nato-vastaisuus ennätysalhaalla

Alle puolet suomalaisista vastustaa sotilasliitto Natoon liittymistä, käy ilmi Helsingin Sanomien kyselystä. Lehden mukaan vastustajien määrä on nyt...

Lue lisää »

Uutiset SDP.fi

SDP:n varapuheenjohtaja Niina Malm: Työvoimapulaan on vastattava panostamalla nuorten hyvinvointiin

SDP:n varapuheenjohtaja Niina Malm on huolissaan nuorten mielenterveydestä pitkittyneen koronapandemian keskellä. Kaikilta koulutusasteilta tulee...

Lue lisää »

SDP:n Mäkisalo-Ropponen: Järjestöjen tärkeä työ turvattava

Etelä-Suomen sanomissa julkaistiin tänään kirjoitus kolmannen sektorin asemasta hyvinvointialueilla. Kirjoituksessa tuotiin esiin järjestöjen huoli...

Lue lisää »